Tiedon tarve vanhusten ravitsemuksesta vain kasvaa tulevaisuudessa, kun hoitolaitoksissa on huomioitava yhä enemmän erikoisruokavalioita, allergioita sekä eettisistä ja uskonnollisista syistä noudatettavia ruokavalioita.
Keitä olette ja mitä tutkitte?
Tekniikan tohtori Helena Kautola, elintarviketieteiden tohtori Tuija Pirttijärvi ja terveystieteiden tohtori Tiina Mäenpää Hämeen ammattikorkeakoulusta, jossa toimimme myös yliopettajina.
Kanta-Hämeessä on kehitetty vanhusten hyvinvointia ravitsemuksen avulla osana eurooppalaista tutkimusta viimeiset viisi vuotta. Optifel-hankkeeseen osallistui kymmenen maata ja sitä koordinoi ranskalainen maatalouden tutkimuskeskus INRA. Tutkimuksen kohteena olivat vanhusten ravitsemus, makumieltymykset, fysikaaliset rajoitteet ruokailussa, ruokaan ja ruokailuun liittyvät toiveet kulttuuriset ja persoonalliset tekijät huomioiden, iän mukanaan tuomat aistien muutokset sekä elintarvikepakkaukset ikääntyneiden kuluttajien näkökulmasta.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Ikääntyneiden aliravitsemus on hälyttävän yleistä Euroopassa. Vaikka ikääntyminen sinänsä ei aiheuta aliravitsemusta terveillä ja aktiivisilla vanhuksilla, toimintakyvyn heikkeneminen tekee vanhuksen riippuvaiseksi muista, myös ravinnon suhteen. Syöty määrä pienenee ja usein ravinto yksipuolistuu. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa vanhukset syövät suosituksiin nähden liian harvoin ja liian vähän vihanneksia ja hedelmiä. Erityisesti kotona asuville pitäisi suunnata välipaloiksi sopivia tuotteita.
Vanhusten mieltymykset ja niihin vastaaminen ovat osin kaukana toisistaan, vaikka tiedon lisäämisellä tilannetta voitaisiin yksinkertaisillakin tavoilla parantaa. Ikääntyneet kertoivat esimerkiksi pitävänsä eri tavoin valmistetuista vihanneksista, myös raakoina, jos suinkin niiden pureskelu oli mahdollista. Samaan aikaan todettiin, että vihanneksia ei syöty juuri lainkaan välipaloina.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
Tuloksia on jo saatu. Tulosten perusteella laadittiin suositukset ikääntyneiden elintarvikkeita kehittävälle teollisuudelle. Nämä suositukset käännettiin kuudelle kielelle, myös suomeksi. Vanhusten ruokailutottumuksista ja laadituista suosituksista saatua tietoa on sovellettu käytäntöön myös ruokapalveluyrityksissä. On tärkeää parantaa ravitsemusta myös niin, että vanhukset voivat nauttia ruuasta enemmän. Käytännön ideointia on lisäksi tehty useissa hoivakodeissa Kanta-Hämeen alueella ja uusia käytänteitä luotu. Ne ovat esimerkiksi pieniä toiminnan järkiperäistämisiä sekä mukavuutta ja miellyttävyyttä lisääviä asioita, kuten se, että hoitajat syövät yhdessä asukkaiden kanssa, ruoka pannaan esille ruokahalua herättävällä tavalla ja niin edelleen.
Kotona asuvilla ikääntyneillä havaittiin olevan runsaasti vaikeuksia pakkausten avaamisessa. Kuluttajapakkauksiin ja niiden avattavuuteen ja uudelleensuljettavuuteen on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota, mutta ikääntyneiden tarpeiden huomioimista on syytä korostaa pakkaussuunnittelussa.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Etenkin ikääntyneet, hoivahenkilökunta ja elintarviketeollisuus. Tietämys vanhusten tarpeista ravitsemukseen liittyen paranee, jolloin se toivottavasti myös näkyy lisääntyneenä hyvinvointina. Hoivakodit ja ruokia tuottavat yritykset saavat tietoa myös kansainvälisistä käytänteistä ja eri kulttuurien edustajien erilaisista ruokailurytmeistä ja makumieltymyksistä. Tieto on tärkeä siksikin, että vuosien päästä hoivakodeissa hoidetaan yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia vanhuksia.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Ikääntyneiden mieltymykset, tarpeet ja ravitsemukselliset haasteet muuttuvat nopeasti uusien sukupolvien ikääntyessä. Vielä toistaiseksi ikääntyneiden ruokapalveluissa ei ole juurikaan ole ollut tarvetta huomioida mm. ruoka-aineallergioita, kasvisruokavaliota ja muita eettisistä ja uskonnollisista syistä noudatettavia ruokavalioita, mutta pian tilanne on aivan toinen. Ruokatrendit leviävät maailmalla nopeasti ja kuluttajat omaksuvat entistä paljon nopeammin niiden mukanaan tuomia ravitsemusta parantavia, mutta myös sitä heikentäviä ilmiöitä. Ikääntyvien kuluttajakäyttäytymisen ennakoiminen on monitahoinen asia.
Optimised food products for elderly populations (Optifel, FP7-311754)
hanke, 1.9.2013–28.2.2017. Hankkeessa oli 26 yksityistä ja julkista partneriorganisaatiota ja sitä rahoitettiin EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmasta yhteensä 4,23 miljoonalla eurolla. Suomesta HAMK ja Luonnonvarakeskus Luke edustivat projektin pohjoista ulottuvuutta.
