Kaksinkertainen tohtori Iivari Kunttu on tyytyväinen työssään soveltavan tutkimuksen parissa.
Tutkijayliopettaja Iivari Kunttu on esimerkki monialaisesta osaajasta, joita moni korkeakoulu havittelee riveihinsä. Kaksinkertainen tohtori, jolla on lisäksi kokemusta yrityselämästä.
Ensimmäinen tohtorintutkinto Kuntulla on tietotekniikasta Tampereen teknillisestä yliopistosta. Toinen on teknologiajohtamisen parista Vaasan yliopistosta.
Viime syksynä hänet valittiin tutkijayliopettajaksi HAMKin älykkäisiin palveluihin. Täysipäiväisenä hamkilaisena hän aloitti vuoden alussa.
Mikä Kuntun houkutteli yliopistouralta Hämeen ammattikorkeakouluun?
”Se oli soveltava tutkimus. HAMKin tutkimuksellinen kenttä on hyvin laaja. Täällä pääsen soveltamaan osaamistani, ja oppimaan ja opettamaan uutta. Tämä on sopivasti haastava tehtävä.”
”Aiemmin olen tehnyt työtä enemmän teollisuuteen liittyvien tehtävien parissa. Nyt esimerkiksi biotalous ja julkiset palvelut ovat uusia alueita. Biotalousalalla on paljon potentiaalia aina luonnonvarojen järkevästä käytöstä ja ilmastonmuutoksesta lähtien. Kiinnostavaa on myös, miten ruuantuotantoa saataisiin tehostettua.”
Miltä HAMK näyttää ulkoa tulleen silmin?
”HAMK on eteenpäin menevä organisaatio, joka näyttää pysyvän mukana maailman muutoksessa.”
”Kannattaa miettiä, millaisen roolin AMK-tutkimus yleisesti ottaa tulevaisuudessa ja mikä on tutkimuksen taso. Soveltavaa tutkimusta kannattaa tuoda enemmän esille kansainvälisillä foorumeilla ja profiloitua enemmän.”
Monessa mukana
Kuntun ura on ollut varsin monipuolinen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi aikanaan Kuopiossa. Diplomi-insinööriksi hän valmistui vuonna 2000 Tampereen teknillisestä yliopistosta (TTY). Kuntun ensimmäinen väitöskirjatutkimus valmistui vuonna 2005 TTY:stä. Siinä hän selvitti, että kuva-analyysin ja kuvaan perustuvan hahmontunnistuksen avulla tuotantolinjoilta pystytään havaitsemaan ja tunnistamaan vikatilanteita ja reagoimaan niihin reaaliajassa esimerkiksi prosessia säätämällä.
Tohtoriksi valmistumisen jälkeen vuorossa oli vuosi yliopettajana Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Sieltä Kunttu siirtyi vuonna 2007 teknologiapäälliköksi Nokialle. Nokian kamerakehityksen parissa vierähti nelisen vuotta.
Nokian jälkeen Kunttu tutustui terveydenhuollon tietotekniikan tutkimukseen TTY:llä, kunnes hän siirtyi vuonna 2012 tutkijatohtoriksi Vaasan yliopiston johtamisen yksikköön. Sieltä hän väitteli viime kesänä kauppatieteen tohtoriksi korkean teknologian alan yritysten tuotekehitykseen liittyvästä yhteistyöstä.
Yritysten toiminnan ymmärtäminen tärkeää
Tuplatohtori pitäisi hyvänä, että tutkijoilla olisi ymmärrystä yritysmaailmasta ja toisinpäin.
”Tärkeää on, että vaihtoa olisi molemmin puolin. Sitä saisi olla enemmänkin. Yrityskokemus on hyvin tärkeää tutkimustyössä, ja toisaalta yrityksiin olisi hyvä tuoda enemmän tutkimuksellista osaamista. On tärkeää ymmärtää, mitkä asiat vaikuttavat tuotteiden tekemiseen”, sanoo Kunttu.
”Korkeakoulut toimivat lopulta aina suhteellisen samalla tavalla. Vasta yritysten ja opiskelumaailman välillä erot tulevat näkyviin.”
Vapaa-aika Kuntulla kuluu perheen kanssa harrastaen. Työpaikan muuttuminen uudelle paikkakunnalle on aina muutos, joka koskettaa koko perhettä ja vie aikaa saada kaikki palaset loksahtamaan paikalleen.
Kaikkiaan siirtymistään HAMKiin Kunttu pitää hyvänä kokemuksena. Vastaanotto on ollut positiivinen ja työnantaja joustanut arjen yhteensovittamisessa.
HAMKissa poikkialaista työtä
HAMKissa Kuntun pääasiallista tehtäväkenttää ovat digitaalisuus, suuren digimuutoksen läpivienti poikkitieteellisesti julkisella puolella, teollisuudessa ja biotaloudessa.
”Osallistun teollisuuden kanssa tehtävään työhön ja terveydenhoidon digitalisaatioon. Lisäksi kuntien kanssa on projekteja, joilla kuntalaisten palveluja halutaan parantaa”, sanoo Kunttu.
Tällä hetkellä hän opettaa Forssassa biotalousinsinööreille data-analytiikkaa.
”Tuomme opiskelijoille läpileikkauksen, mitä kaikkea data voi merkitä biotaloudelle. Dataa osataan jo kerätä, mutta nyt mietitään, miten sitä voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän.”
Koulutuksessa hyödynnetään esimerkiksi jätteiden hyötykäyttöön ja kierrätykseen liittyvää dataa. Näin data-analytiikan mahdollisuuksia voidaan tutkia laajemmin materiaalien kierrätyksessä ja kiertotalouden prosesseissa.
Mia Jouslehto
