HAMKissa työskentelee tällä hetkellä 30 ulkomaalaista työntekijää. Määrä on ollut selvässä nousussa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 20 prosenttia henkilöstöstä on ulkomaalaistaustaisia.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: HAMK
Ulkomailta tulleet tutkinto- ja vaihto-opiskelijat ovat kansainvälistäneet HAMKia ja koko Kanta-Hämettä jo vuosien ajan, mutta yhä enemmän ulkomaalaisia vetävät korkeakouluun myös opetus- ja tutkimustehtävät. Heinäkuun lopulla HAMKissa työskenteli 30 ulkomaiden kansalaista, kaksi vuotta aiemmin 23 ja viisi vuotta sitten 13. Aikaisimman vuoden osalta luku on suuntaa antava. Lukuihin on sisällytetty ainoastaan ulkomaiden kansalaiset, lisäksi HAMKissa on jo pitkään työskennellyt ulkomaalaistaustaisia, suomen kansalaisuuden saaneita henkilöitä.
Hämeen ammattikorkeakoulun vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälän mukaan kansainväliset rekrytoinnit ovat luonnollinen jatkumo kehittämistyölle, joka vahvistaa ja täydentää HAMKin nykyistä osaamispääomaa sekä rikastaa sen korkeakoulukulttuuria.
”Ensisijaisesti haemme osaamista, joka tukee profiiliamme sekä valittuja osaamisalueita. Olemme kehityksessä hyvässä alussa ja työtä jatketaan edelleen.”
Esimerkiksi tutkimusyksiköistä HAMK Techissä on jo niin paljon muualta tulleita työntekijöitä, että kokousten kieli on useimmiten englanti. Techiin kv-osaajia vetävät erityisesti sen harjoittamat valmistavaan teollisuuteen liittyvät tutkimusalat, joiden osaajia ei välttämättä helposti löydy Suomesta.
Kasvu jatkuu lähivuosina
HAMKissa on työntekijöitä kaikilta mantereilta Afrikkaa lukuun ottamatta. Heitä on myös suunnilleen yhtä paljon opettajina ja tutkimushenkilöstössä. Eniten työntekijöitä on Nepalista ja Vietnamista. Kaikkiaan eri kansallisuuksia on pitkälti toistakymmentä.
HAMKissa työskentelee opetuksen ja tutkimuksen piirissä 356 työntekijää, joten kokonaismäärään suhteutettuna ulkomaisten työntekijöiden määrä on vielä melko pieni, reilut kahdeksan prosenttia.
Kansainvälisissä rekrytoinneissa hyödynnetään erilaisia sosiaalisen median kanavia, lisäksi apuna ovat olemassa olevat verkostot ja tiivis yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 20 prosenttia henkilöstöstä on ulkomaalaistaustaisia.
”Tärkeintä on tarjota mielenkiintoinen sekä riittävästi kehittymismahdollisuuksia tarjoava työpaikka. Toki yhtä tärkeäksi koetaan myös se, miten pystymme korkeakouluna ja erityisesti alueena tarjoamaan palveluita myös mukana usein muuttavalle perheelle”, Ahokallio-Leppälä sanoo.
Suomeen jääminen kiinnostaa
Kansainväliset osaajat ovat haluttua työvoimaa. Usein pohditaan, mikä Suomessa heitä vetäisi puoleensa, mikä puolestaan karkoittaa.
Brasilialainen Newton Avila dos Santos listaa molemmat puolet nopeasti.
”Ystävälliset, avuliaat ihmiset, kaunis luonto, sosiaalinen tasa-arvo, turvallisuus…” Avila dos Santos aloittaa myönteisistä puolista. Hieman yllättäen positiivinen piirre hänen mielestään on myös ”toisen ihmisen tilan kunnioittaminen”.
Tutuilta sen sijaan kuulostavat negatiiviset puolet: pimeys, kylmyys ja hankala suomen kieli. Rio Grande de Sulin osavaltiosta kotoisin oleva, 36-vuotias Avila dos Santos tuli HAMKiin työharjoitteluun loppuvuodesta 2017, tarkoituksenaan viihtyä puoli vuotta. Hän opiskeli rakennusinsinööriksi Feevale Universityssä, jonka kanssa HAMK on solminut yhteistyökumppanuuden.
”Pidin kuitenkin HAMKista ja maasta niin paljon, että siirsin opintoni Brasiliasta tänne. Harjoittelun jälkeen siirryin tutkimusassistentiksi HAMK Tech -tutkimusyksikköön. Samalla viimeistelen opintojani.”
Avila dos Santos työskentelee tällä hetkellä projektissa, jossa kehitetään rakennuselementtien testaamiseen käytettävää tyhjiötä. Testaamisella nähdään, missä määrin rakennuselementti kestää esimerkiksi tuulen ja lumen aiheuttamaa kuormitusta.
Hän haluaisi jäädä Suomeen, mielellään Hämeenlinnaankin. Avila dos Santos haluaisi saada opintonsa valmiiksi, työskennellä insinöörinä ja myös opettajana. Ongelmana on tällä hetkellä se, että ilmeisesti kielivaikeuksien vuoksi hänen laboratoriohoitaja-vaimonsa on ollut vaikea löytää töitä seudulta.
”Yleisestikin ottaen uskon, että ulkomaiset työntekijät pitävät työllistymisensä esteenä kielitaitoa, vaikeuksia löytää tietoa työmahdollisuuksia ja liian lyhyitä oleskelulupia.”
