Puutarhan kupeessa kasvanut Hanna Helenius tiesi tulevan ammattinsa jo pikkutyttönä. Perheyrityksen tulevaisuuden turvaaminen vaati kuitenkin ison muutoksen.
Puutarhuri Hanna Helenius oli reilut viisi vuotta sitten ison ratkaisun edessä. Hän oli jatkanut Pöytyällä sijaitsevan perheyrityksensä Kauppapuutarha Piltti Oy:n toimintaa ja ollut vetovastuussa jo lähes vuosikymmenen, mutta suuntaa oli muutettava.
Leikkotulppaanin kasvatus oli päätetty jo lopettaa, ja nyt oli aika tehdä sama kurkun viljelylle.
”Tämän vuosikymmenen alku oli taloudellisesti haastavaa aikaa, koska tuntui, ettei mikään kannata”, Helenius myöntää nyt.
Ratkaisu löytyi kokeilujen kautta, ja uudeksi tuotteeksi nousi baby leaf -pinaatti. Apuna oli, että Hämeen ammattikorkeakoulusta hortonomiksi valmistunut Helenius kaiveli muistilokeroistaan, mitä opintojen aikana Lepaalla oli noussut esiin.
”Idea baby-pinaatteihin tuli sieltä avomaan puolen opettajalta Kaarina Hänniseltä, joka jo silloin 2000-luvun alussa puhui meille baby leaf -kasvien viljelystä Suomessa. Niillä opeilla hyvin pitkälti mennään”, Helenius kertoo hymyssä suin.
Isälle kertominen jännitti
Koska kyseessä oli käytännössä uusi tuote Suomeen, Helenius kuvailee prosessia valtavaksi.
”Vaihtoehtoja laskettiin ja hylättiin vaihtoehtoja moneen kertaan. Kaikki piti suunnitella tarkkaan etukäteen, ennen kuin ainuttakaan salaatinlehteä oli tuotettu. Siinä oli hirveästi epävarmuustekijöitä, ja itsensä lisäksi piti vakuuttaa sekä asiakkaat ja pankinjohtajat.”
Kaiken lisäksi asiasta piti kertoa vielä vanhemmillekin, jotka olivat viljelleet puutarhalla pitkään kurkkua.
”Koeviljelyt olivat jo päällä, kun vielä mietin, miten kertoa tämä isälle”, Helenius naurahtaa.
Nyt baby leaf -pinaattia leviää Pöytyältä kaupan keskusliikkeiden kautta laajasti eri puolille Suomea. Lisäksi valikoimiin kuuluu kukkia: esimerkiksi ensi pääsiäissesongin kukista on jo sopimukset valmiina.
Maaliskuussa Lounais-Suomen Puutarhayhdistys valitsi Heleniuksen vuoden puutarhuriksi.
Ainoa vaihtoehto jo pienenä
Puutarhan kupeessa kasvanut Hanna Helenius on ajatellut pikkutytöstä asti, että hänestä tulee isona puutarhuri.
”Ihailin jo pienenä sitä, mitä isäni teki täällä. Tähän on ollut sellainen palo. Lapsena en ollut koskaan mikään viherpeukalo, mutta ennemmin ihailin tätä yritystoimintaa, mikä tässä pyörii”, hän kertoo.
Kun lukion jälkeen tuli aika pyrkiä jatko-opintoihin, Heleniuksen reitti oli selvä.
”HAMKiin halusin, ei ollut muita ajatuksia. Muistan, että yhteishaussa oli vaikea keksiä, mitä ne muut kohteet olisivat”, hän muistelee.
Opinnot hän aloitti vuonna 2001 ja sai paperit ulos viitisen vuotta myöhemmin – loppuvaiheessa valmistumista venytti jääminen Hollantiin vielä vaihto-opiskeluvuoden jälkeen.
”Lepaalta sai minusta hyvät perusopit yrittäjyyteenkin. Ensimmäisestä liiketoimintasuunnitelmasta, jonka opiskeluaikana tein, on ollut tässä selvää hyötyä”, Helenius kertoo.
Uudenlaista osaamista
Heleniuksen titteli on toimitusjohtaja, mutta hän kutsuu itseään yrityksessä mahdollistajaksi.
”Pidän huolta, että täällä on kaikki resurssit kunnossa. Hortonomi, puutarhuri ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä. Olisi tosi vaikea ajatella olevansa vieraalla töissä.”
Puutarha-ala on muutosten kourissa, mikä vaatii uudenlaista osaamista.
”Nyt tapahtuu pitkästä aikaa taas todella paljon: on monikerrosviljelyä ja led-valotusta. Jos mennään turvepölyisestä kasvihuoneesta täysin suljettuun ympäristöön, lähes laboratoriomaisiin olosuhteisiin, jossa kasvaa yrttejä ja versoja monessa kerroksessa, ne ovat isoja ja äärettömän mielenkiintoisia steppejä”, Helenius intoilee.
”Viljelijän täytyy osata tulevaisuudessa paitsi lukea kasvia, myös ymmärtää automatiikan ja jopa tekoälyn päälle. Sitä se alkaa olla, että me ohjaamme koneita, jotka toteuttavat tiettyä kaavaa. Viljelyosaamisen lisäksi korostuvat myös hyvät liike-elämän taidot.”
Teksti: Iiro-Pekka Airola
