HAMK tähtää hiilineutraaliksi korkeakouluksi vuonna 2030. Tavoite on palasteltu konkreettisiin muutoksiin, jotka tulevat näkymään kaikkien hamkilaisten arjessa.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Adobe Photostock
Hämeen ammattikorkeakoulussa on laadittu kestävän kehityksen ohjelma.
Kestävän kehityksen periaatteet ovat tosin olleet mukana toiminnassa jo perustamisesta eli vuodesta 1995 lähtien. Nyt aiheeseen on kuitenkin otettu järjestelmällisempi lähestymistapa ja nimetty selkeät tavoitteet jo lähivuosille.
Tavoitteet ovat hyvinkin konkreettisia, jotta kestävyys ei jää pelkäksi sanahelinäksi. Kestävän kehityksen opintoja sisällytetään kaikkiin tutkintoihin alasta riippumatta ja osansa koulutuksista saa myös henkilökunta.
”Kaikissa koulutuksissa edistetään myös kestävän kehityksen mukaista yrittäjyyttä, ja jatkossa jokainen HAMKissa tehty opinnäytetyö puntaroi omaa tutkimuskohdettaan myös kestävän kehityksen kannalta”, kestävän kehityksen työryhmää HAMKissa vetävä tutkimuspäällikkö Mervi Friman listaa.
Kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet vaihtelevat hyvin isoista (hiilineutraalius, ekotehokkuus, koko työyhteisön hyvinvointi) pieniin ja arkisiin (veden kulutuksen seuraaminen, kertakäyttöastioista luopuminen, lähituotannon suosiminen ravintolapalveluissa). Ekologisen kestävyyden lisäksi kiinnitetään huomiota myös sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen, kuten eriarvoisuuden vähentämiseen. Taustalla ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joiden pohjalta toimenpiteitä sovelletaan toteutettaviksi niin koulutuksessa, tutkimuksessa kuin arjen toiminnoissa kampuksilla.
”Toimenpiteet on valittu siten, että niiden toteutumista voidaan myös jollain mittarilla seurata”, Friman sanoo.
Kymmeniätuhansia puuntaimia vuosittain
Tärkeä etappi on kymmenen vuoden päässä: HAMKin tulisi tuolloin olla hiilineutraali korkeakoulu, eli kaikki tuotetut päästöt tulisivat myös kompensoiduiksi.
”Tavoite on kova, mutta välttämätön ja linjassa tämän päivän yleisten toimintatapojen kanssa. Tavoitteeseen pääsyä edesauttavat HAMKin laajat opetusmetsät”, sanoo kiiinteistöjohtaja Tuomas Salonen.
HAMKilla on tällä hetkellä omia metsiä ja käyttöoikeusmetsiä yhteensä 3400 hehtaaria. Uusia puita istutetaan vuosittain 15000-25000 taimea – tänä vuonna tuo luku oli 25000 puuntaimea. Niiden lisäksi metsään kylvetään siemeniä.
Puitteet ja osaaminen olemassa
Aivan takamatkalta HAMK ei tavoitteeseensa lähde. Vuosien saatossa kestävän kehityksen nimissä on jo tehty paljon toimenpiteitä.
Tämän on mahdollistanut erityisesti HAMKin vahva luonnonvara-alan osaaminen. Ekologinen kestävyys on ollut korostuneesti esillä biotalousosaamisen yksikössä, johon kuuluvat esimerkiksi bio- ja elintarviketekniikan, maaseutuelinkeinojen, puutarhatalouden, rakennetun ympäristön ja metsätalouden koulutukset. Toisaalta kestävyys tulee eri tavoin esille kaikissa HAMKin tutkimusyksiköissä ja soveltuen koulutuksissa – esimerkiksi myös HAMKin muotoilun koulutus lisäsi hiljattain kestävyyden koulutuksen ydinasiaksi.
HAMKin etuna on myös oma kestävän kehityksen koulutus, joka on tuottanut jo 239 alan ammattilaista vuodesta 2008 lähtien. Se tukee jatkossa koko korkeakouluyhteisöä, esimerkiksi tuottamalla aiheeseen liittyvän opintokokonaisuuden ja henkilöstön osaamista mittaavan osaamismerkin.
Arjen tasolla puolestaan esimerkiksi jo nyt kaikki korkeakoulun käyttämä sähköenergia on uusiutuvaa, eli tuuli- tai vesivoimalla tuotettua. Evon, Lepaan ja Mustialan kampuksilla energia tuotetaan omilla biolämpölaitoksilla.
Haasteena liikkuminen
Sen lisäksi että HAMKin omilla kampuksilla on “eletty kuten on opetettu”, on kestävän kehityksen periaatteita ja osaamista edistetty myös maailmalla, erityisesti Afrikassa, erilaisilla koulutusviennin hankkeilla. Kehittyviin maihin on viety esimerkiksi vesiosaamista ja koulutusten modernisointeja.
Merkittävin haaste hiilineutraaliksi pyrkimisessä liittyy liikennepäästöjen vähentämiseen. HAMKin seitsemän kampusta ovat hajallaan, eivätkä julkiset yhteydet toimi riittävän hyvin. Lisäksi kansainvälinen liikkuvuus on vahvaa, joten HAMKilla on selätettävänä sama ongelma mikä on monella muullakin organisaatiolla: miten olla kansainvälinen, mutta pienentää lentämisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä? Huoli nousi esille myös tuoreessa hamkilaisille kestävyydestä teetetyssä kyselyssä, vaikkakin koronapandemia on jo vähentänyt lentämistä.
”Tätä on pohdittava niin yksilötasolla kuin yleisillä linjauksilla. Perusteilla on työryhmä, joka ryhtyy tuottamaan tietoa ja toimenpide-ehdotuksia, joilla liikkumista voidaan vähentää ja järkeistää,” Mervi Friman sanoo.
HAMKin tutkimus – näin kestävyys jo ilmenee
HAMKin kaikilla neljällä tutkimusyksiköllä on oma tulokulma kestävyyteen, lisäksi ne tekevät yhteistyötä keskenään. Esimerkkejä näkökulmista:
- HAMK Bio: Kestävä biotalous, ravinnekuormien vähentäminen, sivuvirtojen hyödyntäminen, maaseudun kehittäminen, monimuotoisuus, vesitalous
- HAMK Edu: Kehitysyhteistyö, koulutusvienti kehittyviin maihin, monialainen yhteistyö ja jatkuva oppiminen (sosiaalinen kestävyys)
- HAMK Smart: Digitaalisia ratkaisuja bio- ja kiertotalouteen, saavutettavat & esteettömät ratkaisut (sosiaalinen kestävyys)
- HAMK Tech: Ekologisesti kestävät ja energiatehokkaat ratkaisut erityisesti teollisuudessa, fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentäminen rakentamisessa, biovärit
Erilainen kestävyyteen liittyvä toiminta on nyt niputettu myös uudelle aiheesta kertovalle nettisivulle.
Aiheesta laveammin myös blogissamme.
