HAMKissa on kehitetty opetuksen digitaalisuutta jo vuodesta 1997. Tuo kehitystyö on nyt kannatellut, kun koronavirus pakotti kaikki toimijat digiloikkaan muutamassa päivässä.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Tarjaleena Tuukkanen
Suomessa on nyt pakon sanelemana otettu eripituisia digiloikkia. HAMKin osalta kyse on enemmän askeleesta, kun vertaa toimijoihin, joilla etäopetuksen käyttöönotto on vasta alkutekijöissään.
”Jos ei olisi sitä vuonna 1997 alkanutta kehitystyötä tehty, olisimme olleet pulassa. Nyt tämä tilanne on etäopetuksen kannalta klaarattu olosuhteisiin nähden aika hyvin. Verkko-opetus on meillä pitkällä, ovathan jotkut tutkinnoista jo olleet kokonaan verkossa suoritettavissa yli kymmenen vuotta”, summaa HAMKin opetusteknologiaan erikoistunut lehtori Tarjaleena Tuukkanen.
Tuukkasella on tuntuma kokonaistilanteeseen, sillä hän vetää opetuksen digitalisaation kehittämisen ja opetusteknologioiden käyttöönottoa edistävää, jo pari vuotta toiminutta LeaD-tiimiä (Learning Design Team). Tiimi on opettajien, koulutuspäälliköiden ja opetuksen tuen kumppanina määrittelemässä parhaita toimintatapoja, konseptoiden niitä koko HAMKin tasolle.
Tilanteen haltuunotossa on isojakin eroja, sillä alasta ja koulutuksesta riippuen verkko-opetuksen mahdollisuuksia on hyödynnetty ennen tätä tilannetta hyvin eri tavoin.
”Koska olemme tukitiimi ja olemme opettajien kanssa päivittäin tekemisessä, tiedämme miten tiukoilla opettajat ovat parhaillaan, kun he muuttavat lähitoteutuksen etäopetukseksi. Täytyy myös antaa tunnustusta opettajille, jotka ovat osanneet suhtautua tilanteeseen rauhallisesti.”
Tukea monessa muodossa
LeaD-tiimi on pikavauhtia tarkistanut ja täydentänyt olemassa olevia ohjeita, joita oli jo lähes 150 ennen poikkeusolosuhteita. Tiimi on myös lisännyt ”päivystysvastaanottoja”, joissa autetaan tuen tarvitsijoita. Etäopetukseen ohjaavia ja yhteisölliseen työskentelyyn kouluttavia valmennuksia on järjestetty nyt joka arkipäivä. Oppimisympäristö Moodle on ollut käytössä kaikissa koulutuksissa jo niin kauan, että sen opastukseen on riittänyt yksi tilaisuus viikossa. Tämän lisäksi tiimi vastaa käyttäjien kysymyksiin useamman kanavan kautta. Apua on saatu myös digipedamentoreilta, digitukihenkilöiltä ja vertaistukena muilta opettajilta.
Verkossa on ollut jo vuodesta 2017 kaikki digiopetukseen liittyvät ohjeet kokoava Hamkilaisia digityökaluja -ohjesivusto, joka on rakennettu opettajan ja opetuksen tarpeista lähtien. Sivuston kävijämäärä onkin hypähtänyt nyt selvästi. Sivustosta tehtiin aikanaan julkinen, koska sillä on haluttu palvella paitsi opiskelijoita, opettajia, muuta henkilökuntaa ja hanketoimijoita, myös keitä tahansa digitaaliseen työskentelyyn liittyvän tiedon tarvitsijoita.
Vaikka valmiuksia ja yhteinen pyrkimys lisätä verkko-opetusta on ollut, Tuukkanen myöntää, että mitään tällaista tilannetta kukaan ei osannut kuvitella tulevan vastaan.
”HAMKin strategiassa on määritelty, että opetuksesta 40 prosenttia on verkossa eli e-moduuleina vuonna 2025. On mielenkiintoista nähdä, mikä tuo prosenttiluku tulee olemaan.”
It-palveluissa kiirettä
Kaiken toiminnan nopea siirtyminen verkkoon on kuormittanut erityisesti myös it-palveluista vastaavaa tietohallinnon yksikköä. Isoimmat kysymykset on kuitenkin saatu nyt ratkottua. Tietohallinnossa on selvitelty paljon teknisiä yksityiskohtia, kirkastettu ohjeita mutta tehty myös isompia linjauksia. Hallinnolliset järjestelmätkin on pitänyt sovittaa etäkäyttöön ja samalla on havaittu, että joissain asioissa ollaan vielä ”paperissa kiinni”, mutta pakkodigiloikka vauhdittaa nyt kehitystä sielläkin.
It-palveluista osa hankitaan ulkoa ja osa hoidetaan omasta konesalista. Ensin mainittua edustavat opetuksessa käytettävät videopalvelut Zoom ja Kaltura sekä tiimityöalusta Teams, joiden kapasiteettia isot palveluntarjoajat ovat pystyneet lisäämään nopeasti. Moodlea ylläpidetään omin voimin, mutta koska se on normaalistikin lähes kaikilla opettajilla ja opiskelijoilla käytössä, sen käyttö ei ole merkittävästi lisääntynyt.
”Ulkoa ostettavien pilvipalveluiden keskeinen ominaisuus on skaalautuvuus, mikä tässä tilanteessa on tullut hyvin testattua. Yllättävänkin nopeasti on saatu lisää kapasiteettia esimerkiksi Zoom-palveluun, mutta se on edellyttänyt korkeakouluilta tiivistä kommunikointia ja tulevan palvelutarpeen arviointia palvelun tuottajan kanssa”, Tuukkanen sanoo.
Tietohallinnosta arvioidaan, että tilanteesta on selvitty kokonaisuutena yllättävän hyvin. Yksi mittari sille on it-tuen puheluiden ja palvelupyyntöjen määrät, joissa ei ole ollut merkittävää nousua. Se kertoo osaltaan siitä, että henkilöstö osaa jo käyttää järjestelmiä.
