Opiskelijoista kertyy monenlaista dataa esimerkiksi digitaalisiin oppimisympäristöihin, mutta sitä on toistaiseksi vain vähän hyödynnetty opetuksen ja oppimisen tukena. Jatkossa omaa oppimista voi seurata vaikka älysormuksen avulla.
Teksti ja kuva: Jaana Siljamäki
Kuka olet, mitä tutkit?
Lehtori Henry Paananen ja tutkijayliopettaja Liisa Postareff HAMK Edu -tutkimusyksiköstä. Olemme mukana useita korkeakouluja yhdistävässä APOA-projektissa. HAMKin osaprojektissa tutkitaan, voidaanko oppimisanalytiikalla tukea laadukasta oppimista. Dataa analyysin pohjaksi saadaan digitaaliseen oppimisympäristö Moodleen kertyvästä tiedosta, opiskelijoille säännöllisesti tehdyistä Oppimiskokemusmittari-kyselyistä sekä kehon vireystasoa mittaavista Moodmetric-älysormuksista, jotka mittaavat kognitiivista ja emotionaalista kuormittuneisuutta opiskellessa. Opiskelija pystyy seuraamaan mobiililaitteen kanssa reaaliaikaisesti oman vireystilansa vaihtelua ja pilottiryhmään osallistuneet ovatkin olleet innokkaita tulemaan tähän mukaan.
Liisa keskittyy oppimisen prosessien tutkimiseen älysormuksen ja Oppimiskokemusmittarin avulla eli oppimisen laadulliseen puoleen, Henryllä on vastuullaan koulutuksellisen tiedon louhinta ja visualisointi digitaalisesta ympäristöstä.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
On tärkeää tarkastella eri työkaluista saatavaa tietoa rinnakkain ja analysoida, mitkä asiat ovat yhteydessä oppimisen tuloksiin. Dataa on saatavilla päivä päivältä enemmän, mutta opetuksessa ja oppimisessa sitä ei juurikaan ole hyödynnetty. Esimerkiksi oppimisympäristö Moodleen kertyy paljon tietoa opinnoista, kuten jäävätkö tehtävien palautukset viime tinkaan. Tietoa louhimalla ja analysoimalla pystytään kohdistamaan opetuksen resursseja oikein ja lisäämään ohjausta tarpeen mukaan.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
Tavoitteena on tuottaa tietoa oppimisen tavoista eri työkaluilla, jotta oppijana kehitytään ja pystytään reaaliaikaisestikin kehittämään niin oppimisen kuin opettamisenkin tapoja. Tähtäimessä on laadukas oppiminen eli se, että opiskelija pystyy hahmottamaan kokonaisuuksia, näkee asioiden yhteyksiä ja systemaattisesti hallinnoi omaa oppimistaan.
Ensi syksynä saadaan ensimmäisiä tuloksia. Eri ammattikorkeakouluissa tehtyjen pilottien pohjalta laaditaan suositukset oppimisanalytiikan tehokkaaseen käyttämiseen ammattikorkeakouluissa sekä lisätään ylipäätään osaamista oppimisanalytiikan edistyneessä käytössä.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Opettajat saavat jatkossa esimerkiksi Moodleen kertyvän tiedon helpommin ja nopeammin ymmärrettävänä visualisointina ja he voivat sen pohjalta kehittää opetusta. Opiskelijoille tieto tuo näkyväksi sen, mikä merkitys opiskelun jaksottamisella on, ja he tulevat tietoisemmiksi omasta oppimisestaan.
Moodle on laajasti käytössä Suomen korkeakouluissa, joten siltä osin tutkimuksesta voivat hyötyä kaikki sen käyttäjät.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Muutaman vuoden on ollut nousussa opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvä tutkimus. Tässä hankkeessa HAMKin vastuulle kuuluvat älysormukset pääsevät kiinni tähän liittyvään tietoon, ja siksi ne on otettu tähän mukaan. Lisäksi tiedon louhinnan menetelmät ja tiedon visualisointi ovat aikamme ilmiöitä, kun dataa on saatavilla entistä enemmän. Se tuo mukanaan ajankohtaiset kysymykset tiedon keräämisen tavoista, ja tutkimuseettisiin kysymyksiin onkin hankkeessa kiinnitetty paljon huomiota.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa toteutetaan ajalla 1.3.2018–31.12.2020. Hanketta koordinoi TAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja kehittämistyössä ovat mukana Hämeen, Jyväskylän, Lapin, Oulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, Centria-ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Karelia Ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto.
