Vuosi lähenee loppuaan. On jälleen luontevaa pohtia, tekisikö sitä ensi vuonna elämälleen jotain, esimerkiksi vaihtaisi alaa? Asiantuntijan vinkeillä unelma ei jää haihatteluksi.
”Alanvaihto ei ole uusi asia, mutta se on kyllä huomattavasti yleistynyt. Pidemmät loma-ajat tyypillisesti ovat hetkiä, jolloin ajatus alanvaihdosta kypsyy tekoihin asti”, elinikäisen uraohjauksen asiantuntija Jaakko Helander sanoo. Helander työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulussa opinto-ohjaajakoulutuksen yliopettajana ja uraohjauksen tutkimusryhmän päällikkönä. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa ovat liittyneet uraohjauksen tilan hahmottamiseen ja kehittämiseen.
Urasuunnittelussa nuorille tukea on tarjolla enemmän kuin aikuisille, joten alkuun pitää usein päästä omin voimin. Lähtötilanteen kartoitus on ensimmäinen askel.
”Kysy itseltäsi motiivia. Mikä vetää uuteen? Onko kysymys tyytymättömyydestä nykyiseen työhön, mikä ehkä korjaantuisi muuttamalla nykyistä työkuvaa?”, Helander kysyy.
Alan klassikkotutkimuksesta saattaa olla hyötyä omien motiivien miettimisessä. Sveitsiläinen sosiaalipsykologian tohtori Edgar H. Schein hahmotti kahdeksan ”ura-ankkuria”, joihin kiteytyvät ihmisen motiivit, tarpeet, lahjakkuus, taidot ja henkilökohtaiset arvot. Ura-ankkureiden avulla saa uusille suunnitelmilleen kestävämmän suunnan, kun ymmärtää, onko työntekijänä esimerkiksi turvallisuushakuinen vai autonominen, yritteliäs, johtamaan pyrkivä, kilpailu- vai palveluhenkinen.
Nopeasti aiheeseen pääsee kiinni rustaamalla nelikenttään nykyisen työn ja unelmatyön plussat ja miinukset. Yleensä niistä on johdettavissa kysymyksiä, joiden kanssa on valmiimpi hakeutumaan asiantuntijan pakeille. Helanderin mielestä uraohjauksen nykyisin kirjavalla kentällä voi luottaa julkisten toimijoiden opinto-ohjaajiin, uraohjaajiin ja TE-palveluiden ammatinvalintapsykologeihin.
”Erilaisia yksityisiä palveluita tai elämäntaitovalmentajia on tarjolla, mutta kannattaa tarkistaa niiden osaaminen, koulutus ja taustat. Olisin kriittinen, jos kovin helppoja ratkaisuja tarjotaan.”
Self help -kirjallisuuden ja kokonaisen uuden ammattikunnan, personal trainereiden, suosiosta voisi päätellä, että itsetutkiskelu ja -kehittäminen on jossain määrin trendikästä. Myös mediaa seuraamalla saa vaikutelman, että tuon tuosta toimitusjohtaja vaihtaa hoiva-alaan tai löytää kutsumuksensa huovuttajana tanskalaisella maaseudulla.
”Lehdissä näitä tarinoita on paljon, ja ne voivat olla ihan inspiroivia. Ison elämänmuutoksen takana saattaa kuitenkin olla kultainen kädenpuristus. Alanvaihtajan täytyy varhaisessa vaiheessa tehdä realistinen laskelma ansioistaan”, Helander pohtii.
PIENI LASKELMOINTI ON HYVÄSTÄ
Realismiin Helander kehottaa myös vertailemalla uudelleenkouluttautumisvaihtoehtoja.
”On tunnistettavissa ilmiö nimeltä koulutusshoppailu. Silloin tarkastellaan mitä eri koulut tarjoavat. Suosittelenkin niin sanottua asiakasnäkökulmaa, eli miten työn ja opinnot voi yhdistää, millaista ajankäyttöä vaaditaan, mihin hintaan tutkinnon saa.”
Jotkut haluavat työn, jossa työllistymisnäkymät ovat todennäköisimmät. Silloin apuna voi käyttää TE-palveluiden ylläpitämää ammattibarometria ja ELY-keskusten verkkosivuilla olevaa seurantaa työmarkkinoiden kehityksestä alueittain.
Alanvaihtajilla on näkökulmasta riippuen nykyisin paljon vaihtoehtoja, mutta myös mahdollisesti vaikeuksia luovia vaihtoehtojen keskellä. Viime vuosina reformeja on tehty tai on tekeillä kaikkiin koulutusasteisiin peruskoulusta korkeakoulutasolle. Vanhemmankin on vaikea opastaa lastaan uravalinnoissa, kun käsitys koulutuksesta ei vastaa nykypäivän todellisuutta. Myös alan ammattilaisten täytyy päivittää osaamistaan jatkuvasti pysyäkseen muutoksessa mukana.
Helanderin mukaan alalla puhuttavat nyt ohjauksen monimuotoisuus, pyrkimys monialaisuuteen, palveluiden saavutettavuus, yritysten oma, sisäinen uraohjaus sekä pohdinta siitä, missä määrin opettajien täytyy toimia myös ura-ohjaajina.
”Tärkeimpänä pidän nyt monialaisuutta, jolla tarkoitetaan palvelujen saamista yhdestä paikasta. Toinen on monimuotoisuus eli palveluiden tarjoaminen monikanavaisesti, sekä kasvokkain että verkossa.”
Työelämä muuttuu jatkuvasti. Tekeekö se ja koulutuksen jatkuva myllerrys uraohjauksesta vaikean lajin?
”Siitä voi tehdä vaikeaa, mutta asiakkaan ei tarvitse ymmärtää ammattijargonia. Lisäksi työelämää katsoessa täytyy olla historiallinen perspektiivi. Työelämä on muuttunut aina. Hienoa, jos yksilöllä on halua vastata muutokseen.”
Teksti: Jaana Siljamäki
TEE NÄIN:
1. Pohdi rehellisesti motiivejasi.
2. Listaa nykytyön ja unelmatyösi plussat ja miinukset.
3. Ota selvää unelmatyön työllisyysnäkymistä.
4. Tee laskelma toimeentulosta.
5. Hakeudu asiantuntijan puheille.
6. Vertaile koulutuksen järjestäjiä.
