Opet ohjelmoijiksi – Visuaalinen ohjelmointi (koodausta kouluarkeen/Scratch, talvi2019)

0

Luokkani vanhempainillassa tuli vanhempien kanssa esille, olisiko oppilaiden mahdollista saada opastusta ja ohjausta koodaukseen. Opetussuunnitelmaahan koodaus kuuluu yhtenä osa-alueena. Itselleni koodaus oli jonkin verran tuttua, mutta aiemmista koodaukseen liittyvistä oppitunneista on mennyt jo muutama vuosi aikaa. Nykyiselle ryhmälleni aihealue oli vielä tuntematon. Kiinnostuin mahdollisuudesta saada päivitettyä tietoa ja opastusta omiin koodaustaitoihini sekä siihen, miten ohjata oppilaita tässä taidossa.

Koulutuksen liittyvä koodauskokeilu toteutettiin yhteistyössä oman luokkani (5. lk) ja naapuriluokkani (6. lk) kanssa (yhteensä 18 oppilasta). Luokilla on muutoinkin runsaasti yhteisiä tunteja, joten tässäkin yhteistyö tuntui luontevalta. Ryhmien oppilaat ovat kaikki erityisen tuen piirissä ja tarvitsevat runsaasti yksilöllistä tukea ja ohjausta oppimisen tueksi. Koodaustunneilla oppilaita oli ohjaamassa kaksi erityisluokanopettajaa ja kaksi koulunkäyntiohjaajaa. Koodausjakso oli pituudeltaan neljä x kaksi oppituntia maanantaisin.

PÄIVÄ 1.

Ensimmäisellä kerralla muodostettiin ryhmät, harjoiteltiin kirjautumista sekä teimme ensimmäisen varsinaisen harjoituksen. Scratch -ohjelma oli esillä videotykin kautta valkokankaalla. Tämä mahdollisti sen, että oppilaiden oli helppoa saada tarpeellinen informaatio. Aina ennen varsinaisen työskentelyn aloitusta käytiin läpi tunnin tavoite valmiin ohjelmointiesimerkin avulla.

Em. harjoituksessa oppilaat tutkivat taustoja, keksivät hahmot ja suunnittelivat vuorosanat hahmojen puhekupliin. Lisäksi ajastimme toiminnat ja tallensimme harjoituksen. Aloitus tuntui sujuvalta, oppilaat olivat innokkaita ja halu oppia oli kiitettävää

Koodaustunnin alussa oli malliesimerkki tunnin tavoitteista

PÄIVÄ 2.

Toisen koodauskerran aiheena olivat vitsit. Oppilaat saivat valita monien vitsien joukosta itselleen sopivimman, jonka jälkeen he valitsivat siihen sopivan taustan, hahmot ja kirjoittivat tekstit puhekupliin. Ajastuksen merkitys oli suuri, jotta vuorosanat tulivat esille oikeaan aikaan. Hahmot laitettiin myös liikkumaan. Tästä kerrasta jäi myös onnistunut tunne ja oppilaat olivat hyvin motivoituneita. Keskustelua, kokeilua ja pohdintaa tuli ryhmissä runsaasti. Jotkin ryhmät muokkasivat vitsin uudeksi kehittäen siitä oman version.

PÄIVÄ 3.

Kolmannella kerralla käytiin läpi aiemmin opittua ja sovellettiin sitä uuteen harjoitukseen. Aihepiirinä oli ’kuvita vaaratilanne’. Tehtävään liitettiin musiikki ja korostettiin liikkeen merkitystä. Muutama ryhmä keksi vaihdella asusteita sekä muokata muutoinkin omaa tuotostaan.

Oppilaat tekivät työtä ryhmittäin (kukin oppilas vuorollaan) ja koko ajan keskustellen sekä kokeillen eri vaihtoehtoja

PÄIVÄ 4.

Viimeisellä kerralla oppilaat saivat näyttää muille ryhmille yhden aiemmilla tunneilla tehdyistä tuotoksista. Tämän jälkeen teimme yksilöarvioinnin sekä ryhmäarvioinnin koodausjaksosta.

Jakson jälkeen oppilaat siirtyivät code.org -sivustolle ja kukin saa edetä omaa vauhtiaan ja omilla taidoillaan visuaalisessa koodauksessa. Tätä koodausjaksoa jatkamme maanantaisin yhdellä oppitunnilla toistaiseksi.

Jaksosta jäi erittäin myönteinen tunne. Oppilaat olivat kiinnostuneita, motivoituneita oppimaan ja ryhmien yhteistoiminta oli sujuvaa. Yksilöllistä ohjausta oppilaat tarvitsivat yllättävän vähän, koska alkuinformaatio oli pyritty antamaan riittävän selkeästi. Koulutus antoi hyvät valmiudet toimia luokkatilanteessa ja motivoi minua oppimaan lisää ja kehittämään taitojani.

Leave A Reply