Hoitajan ohjausosaamisen tarve joukkorokotuksissa pandemia-aikana

0

Kirjoittajat: Aaltonen Petra terveydenhoitajaopiskelija, Kitti Maritta sairaanhoitajaopiskelija, Lamminmäki Janna terveydenhoitajaopiskelija, Saari Eveliina terveydenhoitajaopiskelija, Saarinen Jenna terveydenhoitajaopiskelija & Sorsa Emmi terveydenhoitajaopiskelija.

Osallistuimme joukkorokotuksiin Valkeakosken terveyskeskuksessa kolmena päivänä. Työtehtäviimme kuului aulaemäntänä oleminen, johon kuului asiakkaiden ohjaus ja voinnin seuranta. Lisäksi toimimme sairaanhoitajan työparina, rokotimme asiakkaita, kirjasimme ja annoimme asiakasohjausta.

Asiakaslähtöisyys sosiaali- ja terveysalalla on tärkeää. Asiakaslähtöisyys on käsitteenä monipuolinen sekä laaja mutta sen sisällöstä ei ole selkeää yhteneväisyyttä. Asiakaslähtöisyys pitää sisällään ainakin asiakkaan osallistamisen sekä toimijuuden tukemisen esimerkiksi rokotustilanteen jälkeen asiakkaita pyydettiin seuraamaan vointiaan mahdollisten haittavaikutusten varalta. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot, palvelujärjestelmäosaaminen sekä oman alan osaaminen kuuluvat myös asiakaslähtöiseen osaamiseen. (Moisanen ym., 2020, ss. 8, 10)

Kuva 1. Influenssarokotteita valmiina

Oman alan osaaminen vaatii kykyä havaita eettisiä ja lainsäädännöllisiä lähtökohtia, johon kuuluvat asiakkaan oikeudellisuus, osallisuus ja valinnanvapaus. Asiakaslähtöisessä työssä toimivan täytyy tuntea oman alansa eettiset periaatteet ja asiakkaan oikeudet sekä velvollisuudet lainsäädäntöineen. Lisäksi riittävä tietopohja sekä tiedon soveltaminen käytäntöön ovat edellytyksiä asiakaslähtöisessä osaamisessa. (Moisanen ym., 2020, ss. 10–11) Ennen rokotuspäivää etsimme tietoa ja opiskelimme rokotusteoriaa sekä otimme selvää erityisesti Korona-ajan ohjeistuksista.

Rokotettavalle kerrotaan, että injektion jälkeen pistopaikassa saattaa ilmetä paikallisia oireita kuten punoitusta, turvotusta tai kuumotusta. Muina oireina saattaa ilmetä väsymystä, kuumetta tai sairaudentunnetta. Nämä oireet ovat ohimeneviä, eivätkä ole vaarallisia. Rokotuspäivänä lihaksen rasittaminen saattaa lisätä pistoskohdan oireilua, joten kannattaa välttää lihasta rasittavaa liikuntaa. (THL, 2020)

Rokotetta ei pistetä, jos siitä on aikaisemmin tullut anafylaktinen reaktio. Kuumeisen taudin aikana ei myöskään rokoteta. Kananmuna-allergia ei ole vasta-aihe rokotukselle. (THL, 2020) Injektion jälkeen potilasta pyydetään jäämään 15 minuutiksi seuraamaan vointia (THL, 2019).

Koronaepidemian aikana rokotteen antaminen on mahdollista, kun mahdollinen eristysaika on ohi ja kuume laskenut. Oireettomalle henkilölle rokotteen voi antaa, kun karanteeni on ohi. Influenssarokotteesta ei aiheudu yskää, hengitystie- tai vatsaoireita. Edellä mainitut oireet voivat johtua koronaviruksesta, joten tällöin on jäätävä kotiin ja hakeuduttava koronatestiin. (THL, 2020)

Aulaemäntänä toimiessa asiakkaat kysyivät neuvoa koskien rokotuksiin ilmoittautumista ja useamman asiakkaan mielestä rokotuspaikalle oli hankala löytää. Kulkureitti rokotuspaikalle ei ollut esteetön, joten neuvoimme tarvittaessa vaihtoehtoisen reitin. Asiakkailla ei ollut tässä vaiheessa rokottamiseen liittyvää kysyttävää. Aulaemännän tehtävään kuului myös seurata rokotettujen asiakkaiden vointia ja mahdollisia allergisia reaktioita sekä tarvittaessa antaa ensiapua (kertoa välittömästi ohjaavalle sairaanhoitajalle). Tämän vuoksi oli tärkeää, että olimme perehtyneet rokotuksiin liittyvään teoriaan etukäteen ja osaisimme tunnistaa mahdolliset anafylaktisen reaktion oireet. Rokotushuoneissa oli valmiina adrenaliiniampullit varoiksi anafylaktisen reaktion ilmentyessä.

Kuva 2. Adrenaliiniampulli, ruisku ja neulat anafylaktisen reaktion varalta

Rokotustilanteessa asiakkaat kysyivät paikallisoireisiin liittyviä kysymyksiä, ja useampi halusi tietää vaikuttaako jokin tietty sairaus (esim. diabetes), lääkitys (esim. Marevan), tatuointi, sydämen tahdistin sekä verensokerisensori influenssarokotuksen ottamiseen. Asiakkaat olivat huolissaan influenssarokotteiden riittävyydestä sekä olivat kovin kiinnostuneita koronarokotteesta ja milloin sen saa. THL:n sivuston mukaan esimerkiksi synnynnäinen immuunipuutostila, solunsalpaajahoito, biologiset lääkkeet sekä kuume heikentää vastustuskykyä ja vaikuttaa rokottamisen ajankohtaan. (THL, 2019)

Kuva 3. Särmäisjäteastia käytetyille rokotteille                                Kuva 4. Ohjeistus rokotukseen tulijoille

 

Kuva 5. Rokotteet valmiina pistettäväksi

Moisanen, K., Cederberg, A. & Arell-Sundberg, M. (2020). Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen. Asiakaslähtöisen osaamisen sisällön tarkastelua sosiaali- ja terveysalan kontekstissa. Verkkojulkaisu. Haettu 8.12.2020 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/343283/URNISBN9789523442535.pdf?sequence=2&isAllowed=y

THL. (12.12.2019). Rokotuksen jälkeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 20.11.2020 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/rokottamisen-vaiheet/rokotuksen-jalkeen

THL. (19.9.2020). Usein kysyttyä influenssarokotteista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 20.11.2020 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/influenssarokote/usein-kysyttya-influenssarokotuksista

THL. (19.12.2019). Mikä voi aiheuttaa rokottamiseen vaikuttavan immuunipuutoksen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 11.12.2020 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/eri-kohderyhmien-rokottaminen/laaketieteellisten-riskiryhmien-rokottaminen/immuunipuutteisten-rokottaminen/mika-voi-aiheuttaa-rokottamiseen-vaikuttavan-immuunipuutoksen-

 

Leave A Reply