Olemme toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoita Hämeen ammattikorkeakoulusta. Projektiharjoittelu on osana opintojamme ja toteutimme projektimme yhteistyössä Kyläturvahankkeen kanssa. Kyläturvahankkeen toteuttajina toimivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Hämeen kylät ry, jotka ovat yhdessä kehittäneet pilottikylien ja muiden yhteistyö kumppanien kanssa asukkaita osallistavan toimintamallin. Kanta-Hämeen maakunnasta on valittu toiminta-alueiksi kolme pilottikyläaluetta (Hauho, Länsi-loppi ja Koijärvi (HAMK, n.d.) Hanke tekee yhteistyötä Suomen Kylien Kylävara paikallisen varautumisen perustana-hankkeen kanssa. (Maaseutuverkosto, n.d.) Kyläturva-hanke vastaa vakituisten ja monipaikkaisten kyläläisten tarpeisiin, kehittää innovaatiota sekä luo toimintamallin ja koulutusmateriaalin kyläturvallisuuteen (HAMK, n.d.) Tavoitteena on edistää ja vahvistaa kyläläisten turvallisuutta. Hanke myös rakentaa kyläyhteisöjen rooleja osana viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden verkostoa (Laurea, n.d) Kohderyhmä koostuu kyläyhteisöistä asukkaineen, mukaan lukien monipaikkaiset asukkaat.
Mitä jos kylä olisi paikka, jossa apu on aina lähellä?
Projektiharjoittelussa saimme järjestää kylätapahtuman, jonka sisältö liittyi ensiaputaitoihin. Päivä alkoi projektin ohjaajien, eli meidän, esittäytymisellä sekä alkuinfolla, jossa kerroimme päivän ohjelmasta. Infon jälkeen annoimme osallistujille yleistietoa tapaturmatilanteista sekä esittelimme 112-sovelluksen käytön ja sen keskeiset ominaisuudet. Osana teoriaosuutta näytimme videoita, joissa kerrottiin, miten soittaa oikeaoppisesti hätänumeroon sekä ohjattiin tajuttoman henkilön ensiapu.
Teoriaosuuden jälkeen siirryimme käytännön harjoituksiin. Näytimme konkreettisesti osallistujille, kuinka painesidos ja kolmioliina tehdään oikein, jonka jälkeen he pääsivät harjoittelemaan taitoja ohjaajien avustuksella. Tämän jälkeen osallistujat pelasivat tapaturmatilanteisiin liittyvää oppimispeliä.
Päivän lopuksi esittelimme avaruuspeiton käytön sekä tajuttoman henkilön ensiavun, jota osallistujat saivat kokeilla käytännössä. Tapahtuma päätettiin palautekeskusteluun, jossa osallistujien kokemuksia sekä vastattiin aiheeseen heränneisiin kysymyksiin.
Ensiavun vaikutus nuorten arkeen
Nuoret voivat kohdata arjessaan tilanteita, jotka kaipaavat pikaista ensiapua. Tilanteita voi tapahtua kotona, koulussa, harrastuksissa tai missä tahansa. Esimerkiksi jalkapalloharjoituksissa voi kaatua tai metsäretkellä voi naarmuttaa ihoa. Siksi on tärkeää, että nuori tietää perus ensiaputaidot ja osaa/uskaltaa toimia niiden mukaan tapaturmatilanteissa. Samalla nuoret saavat rohkeutta ja ymmärrystä siitä, ettei tapaturmatilanteissa vastuu ole vain aikuisilla, yhtä hyvin nuori voi olla avuksi. Arjessa ensiaputaitojen opettelu lisää turvallisuuden tunnetta. Nuoret alkavat havainnoida ympäristöään, missä tapaturmia voi sattua. Kun riskit ovat tiedossa, käyttäytyminen muuttuu varovaisemmaksi niin kotona kuin harrastuksissakin.
Oppimisen iloa ja aktiivisuutta ensiapupäivässä
Ensiapupäivän suunnittelu ja toteutus oli meille mieluisaa. Päivän teema kiinnosti nuoria, vaikka osalla olikin jo kokemusta ensiapuosaamisesta. Aluksi nuoret olivat mietteliäitä sen suhteen, mitä tulisimme tekemään. Kun esittelimme itsemme ja kerroimme selkeästi päivän ohjelman, nuoret heittäytyivät mukaan. Meillä oli hyvä vuorovaikutus nuorten kanssa ja he uskalsivat kokeilla, kysyä ja ihmetellä. Oli kiva saada päiväämme osallistumaan aktiivisia nuoria, jotka olivat halukkaita oppimaan. Saimme palautetta, että pitämämme rastipisteet olivat hyödyllisiä. Vaikka osa rasteista oli joillekin ennestään tuttuja, he kokivat, ettei taitoja voi liikaa kerrata.
Kirjoittajat
Sairaanhoitajaopiskelijat Venla Rajala, Alli Halmesaari, Jenna Koivisto ja Anna-Sofia Ranta
Lähteet
Maaseutuverkosto (2025) Kyläturvahanke https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/kylaturvahanke/
Hämeen ammattikorkeakoulu (n.d.) Kyläturva-hanke. https://www.hamk.fi/projektit/kylaturva-hanke/
Pääkuva: Adobe Stock
