Kirjoittajat hoitotyön opiskelijat: Fanni Vironen, Jenny Ylitervo, Tuuli Heinänen, Laura Valkama, Teemu Flinkman.
Me terveydenhoitajaopiskelijat pääsimme rokottamaan Valkeakosken terveysasemalle influenssarokotuksia. Meitä oli kolme opiskelijaa päivässä ja työtehtäviä oli kolmea erilaista. Saimme olla aulaemäntinä ohjaamassa potilaita maskien ja käsidesin käytössä pandemia-aikana ja saimme olla sairaanhoitajan työparina rokottamassa potilaita ja kirjaamassa tietoja potilastietojärjestelmään. Rokotettavia oli noin 120 yhden päivän aikana, joka jaettiin kahdelle tai kolmelle eri sairaanhoitajalle.
Asiakaslähtöisen työskentelyn keskiössä on kyky tunnistaa asiakkaan tarpeet sekä lisätä hänen osallisuuttaan ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hoitoonsa. Asiakkaan osallisuus tarkoittaa hänen omaa tunnettaan hoitoon osallistumisesta ja siihen liittyvistä päätöksistä. (Blomgren &Saikku, 2019). Tämä näkyi rokotuksissa esimerkiksi kyselemällä asiakkaalta tietoja, kuten kätisyyttä, henkilötietoja sekä kokemuksia aiemmista rokotuksista.
Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan työntekijöiden ja organisaatioiden tapaa toimia. (Blomgren & Saikku, 2019). Asiakaslähtöisyys näkyi parhaiten siinä, kuinka asiakkaat antoivat hyvää palautetta rokotuksen toteutustavasta. He kokivat helpommaksi ajanvarauksen, kuin aiempien vuosien joukkorokotuskäytännön. Asiakaslähtöisen työskentelyn toteutuessa parhaimmillaan hoitajan ja asiakkaan välinen vuorovaikutus on dialogimaista sekä vahvistaa palvelun tuottajan ja asiakkaan välistä luottamusta. (Maijala & Koivisto 2020).
THL suosittelee kasvomaskien käyttöä koronaviruksen leviämisen ehkäisyssä, koska koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana. Kasvomaskin käytöllä voidaan ehkäistä pisaroiden leviäminen puhuessa, yskiessä tai esimerkiksi laulaessa. Kasvomaski ei kuitenkaan ole hengityksensuojain, joten se ei suojaa käyttäjäänsä ja sen teho perustuukin siihen, että mahdollisimman moni sitä käyttäisi. (THL, 2020b).
Kasvomaskia tulisi käyttää aina, kun lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista, kuten joukkoliikenteessä. (THL, 2020b). Rokotukseen tullessaan valtaosa oli pukeutunut kasvomaskiin. Aulaemännän tehtävänä oli ohjeistaa ja suosittaa kasvomaskin käyttöön sekä antaa asiakkaalle sellainen tarvittaessa. Kasvomaskia ei kuitenkaan tule käyttää, mikäli se aiheuttaa hengitysvaikeuksia käyttäjälleen. Pikkulapsille kasvomaskin käyttö ei sovi ja suositus koskeekin ensisijaisesti yli 15-vuotiaita. (THL, 2020b). Pienimmät lapset rokotetaan neuvolassa, nuorimmat meidän aikanamme ajanvarauksella kävijät olivat 17-vuotiaita.
Rokotettavia otettiin vastaanotolle viiden minuutin välein ja rokotuksen jälkeen heitä pyydettiin istumaan aulaan noin 10–15 minuutiksi mahdollisen allergisen reaktion vuoksi. Tästä syystä oli tärkeää, että yksi meistä opiskelijoista oli aulaemäntänä, jolle rokotettavien oli helppo kertoa, jos vointi heikkeni. Suurin osa rokotettavista kyseli myös koronarokotuksen perään. He olivat selkeästi tutkineet asiaa ja moni totesikin: ”näemme varmaan sitten tammikuussa uusien rokotusten parissa”.
Asiakkaat kokivat rokotustilanteen miellyttäväksi, sillä aikaa ei kulunut jonottamiseen paikan päällä ja kaikille rokotettaville pystyttiin turvaamaan turvavälit. Aulassa olimme huomioineet pandemia-ajan, tuolit olivat sijoitettu kahden metrin päähän toisistaan, jolla myös varmistettiin rokotettavien turvavälit. Näin myös THL (2020b) suosittaa pitämään 1–2 metrin etäisyyden muihin ihmisiin. Aulaemännän tehtävä oli tietyin väliajoin puhdistaa tuolien selkä- ja käsinojat sekä ovenkahvat desinfiointiliinoilla.
Pandemian aikana rokotteiden kysyntä on ollut niin suurta, että rokotteet annettiin ensisijaisesti influenssalle alttiille henkilöille. Ensisijaisia henkilöitä ovat 65 vuotta täyttäneet, sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat, raskaana olevat ja sosiaali- ja terveydenhuollon alan ammattilaiset. Kuntien paikallinen tiedottaminen on pandemia-aikana todella tärkeää, jotta ihmisille tulee se tieto, ketkä voivat saada rokotteen, milloin, ja missä, kuinka rokotuksien ajanvaraus on järjestetty ja kuinka rokotuspaikalla tulee toimia. Koronaviruksen ajankohtaiset viranomaisohjeet kansallisella sekä alueellisella puolella tulee huomioida, ja rokotuspäivinä niitä tulee soveltaa rokotuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Turvavälit, kasvomaskit ja käsidesi tulee huomioida joukkorokotuksissa. (THL, 2020a).
Lähteet:
Blomgren, S. & Saikku, P. (2019). Heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden osallisuus ja monialainen yhteistyö palveluissa. Microsoft Word – TUTI2019_6_Tutkimuksesta tiiviisti Heikossa työmarkkina-asemassa olevat_lopullinen_280119.docx (julkari.fi)
Maijala, V & Koivisto, J-M. (2020). Hyvät käytännöt asiakaslähtöisten ja monitoimijaisten palvelujen kehittämisessä. HAMK Unlimited Journal 21.1.2020. https://hyvinvointi-ja-sote-ala/hyvat-kaytannot-asiakaslahtoiset-palvelut
THL. (2020a). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Influenssarokote. Influenssarokote – Infektiotaudit ja rokotukset – THL
THL. (2020b). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille. Suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille – Infektiotaudit ja rokotukset – THL