Saavutettavaa korkeakoulutusta kaikille

0

Korkeakoulutus on oikeus, joka kuuluu kaikille. Perinteisesti korkeakoulutus ei ole ollut kaikille saavutettavaaViimeisten viiden vuoden aikana korkeakoulut, mukaanluettuna HAMK, ovat alkaneet rakentaa verkkosivuistaan, opetuksesta, oppimisympäristöistä ja oppimateriaaleista saavutettavia kaikille. Saavutettavuusdirektiivin (tämän jutun kaikki linkit avautuvat omaan välilehteen) mukaan saavutettavuudella tavoitellaan sitä, että mahdollisimman moni ihminen voi käyttää erilaisia digitaalisia palveluja mahdollisimman helposti. Saavutettavuuden varmistaminen lisää sisällön ymmärrettävyyttä, mukautettavuutta erilaisille laitteille ja käyttöliittymille sekä teknistä käytettävyyttä myös avustavaa teknologiaa, kuten tekstien lukusovelluksia ja ruudunlukijaa käytettäessä. Sisällön tuottamisessa on tärkeää, että tietoa jaetaan useammalle kuin yhdelle aistille.  

HAMKissa on tietoisesti valittu näkökulma kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien, oppimisympäristöjen ja –aineistojen saavutettavuuden varmistamiseen (kaikille soveltuvan opetuksen suunnittelu eli Universal Design for Learning). Oppijoiden erilaisuuden huomioiminen tarjoamalla joustavia vaihtoehtoja, antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin ja vahvistaa opiskeluun sitoutumista.

Opetuksen digitaalisten palveluiden kehittäminen on HAMKissa organisoitu Learning Design Team -vetoiseksi (LeaD) kehittämistoiminnaksi, jonka ytimenä on laadukas moduuliopetus. Saavutettavien digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden rakentaminen on toteutettu osana HAMK Smartin Moniaistisuutta ja avustavaa teknologiaa kehittävää toimintaa, erityisesti osana Digicampushankkeen Esteettömyys ja saavutettavuus (ESA) osahanketta. Pääpaino on ollut HAMKin henkilöstön ja opiskelijoiden digitaalisen saavutettavuuden tueksi tarvitsemien pedagogisten ratkaisujen ja yhdessä tekemisen resurssien rakentamisessa.  

Saavutettavia pedagogisia ratkaisuja opiskelijoiden ja henkilöstön tueksi  

Saavutettavuus osaamisen vahvistamisen näkökulmasta henkilöstölle on ollut jo jonkin aikaa tarjolla lukuisia webinaareja ja työpajoja mm. saavutettavien Office- ja pdf-dokumenttien laatimiseksi, videoiden tekstittämiseksi ja Moodle-oppimisympäristön rakentamiseksi esteettömäksi. 

Kuvakaappaus tekstitetystä videosta
Esimerkki tekstitetystä HAMKin videosta, jossa esitellään Finanssiliiketoiminnan moduulitoteutusta (kuvakaappaus)

Saavutettava Moodle ja ReadSpeaker 

Oppimisympäristö, johon kaikilla opiskelijoilla on helppo pääsy, on yksi saavutettavan korkeakoulutuksen perustekijöistä. HAMKiin on rakennettu saavutettava Moodle-oppimisympäristö, jossa on saavutettavuuden tukena tekstit ääneen lukeva ReadSpeaker-lukija. ReadSpeaker auttaa kaikkia niitä opiskelijoita, joilla on vaikeuksia lukea tai hahmottaa lukemaansa tekstiä. Moodle-oppimisympäristön lisäksi ReadSpeaker löytyy myös HAMKin verkkosivuilta ja HAMKin julkaisuista. Henkilöstölle on tarjolla Moodle-webinaareja ja -työpajoja, joista saa tukea saavutettavien oppimisympäristöjen toteutuksiin. 

Office 365 

Rakenteellisesti saavutettavaan oppimisympäristöön tarvitaan myös kaikkien näkökulmasta helposti saavutettavat oppimateriaalit ja aineistot, kuten Word- ja PowerPoint-dokumentit sekä tekstitetyt videot. HAMKissa käytetään dokumenttien luomisessa pääasiassa Microsoftin O365 Office ohjelmia, joista löytyvät saavutettavien dokumenttieluomiseen tarvittavat asiakirjamallit ja saavutettavuuden testaustyökalut. Näiden lisäksi on erikseen luotu HAMKin brändi-ilmeellä varustettu saavutettava PowerPoint-esitysmalli, jota voidaan hyödyntää tarvittaessa esimerkiksi opetusja hanketyössä

O365-ohjelmissa on opastavat työkalut saavutettavan dokumentin luomiseksi. Esimerkiksi saavutettavan Word-dokumentin luomisessa hyödynnetään Wordin otsikkohierarkian työkaluja, tarkistetaan pohjan ja sisällön väliset kontrastierot, annetaan kuville tekstivastineet ja sisältöä kuvaavat linkkinimetO365 sisältää myös helppokäyttöisyyteen avustavaa teknologiaa. Word ja OneNote sisältävät syventävän lukuohjelman, jonka avulla henkilö voi lukea tekstit ääneen. 

PowerPoint-ohjelmasta löytyy esitystilassa reaaliaikaiset puheen tekstitykset ja käännökset. Saavutettavien dokumenttien tekemisestä ja saavutettavuusominaisuuksien hyödyntämisestä on Officen sisällä havainnolliset ohjeet. Lisäksi olemme koonneet tarjolle ohjeet ja pidetyistä webinaareista tallenteet itseopiskelua varten sekä tarjoamme työpajoja avustetun työskentelyn tueksi 

Videot ja äänitteet 

Videon ja äänen käyttö verkkosivuilla lisää verkkosivun saavutettavuutta. Videon tekstitys auttaa erityisesti henkilöä, jolla on kuulovamma. Tekstityksestä hyötyvät kuitenkin kaikki olosuhteissa, joissa videoiden ääntä ei aina välttämättä kuule taustamelun takia tai ääntä ei voi pitää päällä hiljaiseksi määritellyissä tiloissa. Videoita syntyy monin tavoin, esimerkiksi käsikirjoitettuina videoina tai ilman käsikirjoitusta tallenteina jostakin luennosta tai tilaisuudesta. Verkkopalveluun tallennetun videon on oltava saavutettava 23.9.2020 alkaen. Vaatimukset eivät koske ennen 23.9.2020 julkaistuja videoita, eivätkä suoria videolähetyksiä. Video, joka kuitenkin tullaan julkaisemaan verkkopalvelussa, pitäisi tehdä saavutettaviksi 14 vuorokauden kuluessa julkaisemisesta. Videon sisällöissä olevalle puheelle pitäisi olla tarjolla tekstivastine. Lisäksi videon kuvallinen informaatio ilman puhetta pitäisi avata kuvailluksi tekstiksi (kuvailutulkkaus).

HAMKissa on käytössä videon saavutettavuutta edistäviä työkaluja. Saavutettava tekstitys voidaan tehdä Screencast-O-matic-sovelluksella, joka tukee myös puheen muuttamista tekstiksi. Myös Adobe Premiere Pro ja Blackmagic DaVinci Resolve -ohjelmilla voi tuottaa tekstityksen. Videot voidaan julkaista tekstitettynä Kaltura-videopalvelussa. Toimintatapoja eri työkalujen sujuvaan yhteiskäyttöön on kehitetty HAMKissa jo pidempään ja työ jatkuu edelleen.

Henkilökunnalle on tarjolla työpajoja liittyen videoiden saavutettavuuteen myös lukuvuonna 2020-2021. Uusimpana lisänä tarjontaan on tekstitystyöpaja, jossa perehdytään tarkemmin laadukkaan videotekstityksen tuottamiseen HAMKin sovelluksilla.

Saavutettavuuden osaamismerkit 

Avointen osaamismerkkien (Open Badges) käyttöönotto opetuksen välineenä on vakiintunut erityisesti ammattikorkeakouluissa. Saavutettavuusosaaminen on uutta osaamista, jota ei toistaiseksi ole vielä juurikaan opetettu formaalissa koulutuksessa. Saavutettavuusosaajien ja osaamisen osoittamisen tarve on kuitenkin tällä hetkellä suuri. Loimme saavutettavuuden osaamismerkin tarpeesta osoittaa osaamista, joka ei vielä näy tutkintotodistuksessa taitona. Henkilöstö voi nyt osoittaa saavutettavuusosaamisensa suorittamalla saavutettavuuteen liittyviä osaamismerkkejä. Merkkejä on kolme, ja niiden avulla voi näyttää osaamistaan, joka liittyy saavutettavien videoiden tuottamiseen, saavutettavien dokumenttien tuottamiseen sekä saavutettavien digitaalisten ympäristöjen rakentamiseen. Saavutettavuuden osaamismerkkejä voi HAMKissa suorittaa lokakuusta 2020 alkaen. 

Avustavan teknologian ratkaisut 

Tietokoneista, tableteista ja kännyköistä löytyväavustava teknologian ratkaisut ja sovellukset auttavat meitä kaikkia suoriutumaan hienomotorisista ja kognitiivisista tietotyön, opettamisen ja opiskelun haasteista. Olemme tutkineet ja testailleet lukuisia ratkaisuja erilaisille käyttöjärjestelmille. Parhaista avustavan teknologian ratkaisuista olemme koonneet sovelluksiin linkittyvän posterin, jossa esittelemme tietotyötä ja oppimista avustavia sovelluksia, joita olemme testanneet.

Esimerkkejä avustavan teknologian sovelluksista (kuvakaappaus)

Digipedaohjeet 

HAMK:ssa on parasta aikaa meneillään opetuksen digipedaohjeiden kokonaisuuden uudistaminen. Uusi sivusto on rakennettu saavutettavaksi, sisältö on ryhmitelty loogisesti ja käytettävyyttä on parannettu. Yhtenä osakokonaisuutena sivustolla on saavutettavuuteen liittyvät ohjeet. Uusi ohjekokonaisuus julkaistaan 14.10.2020 osoitteessa digipedaohjeet.hamk.fi. Nykyinen ohjekokonaisuus löytyy osoitteesta hamk.fi/ohjeet

Opinnäytetyö (ONT) 

Tutkintotodistuksen saamiseen johtava opinnäytetyö on julkisesti digitaalisessa muodossa kaikkien saatavilla oleva dokumentti Theseus-tietokannassa. Dokumentista on tehtävä sisällöltään, rakenteeltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan saavutettava, jotta jokainen opinnäytetyöstä kiinnostunut henkilö pystyisi hyödyntämään sisältöä. Uusi saavutettava opinnäytetyön asiakirjamalli, siihen liittyvä ohje ja lähdeviiteopas julkaistaan 14.10.2020.

Kaikki edellä mainitut työkalut ja koulutukset ovat konkreettisia toimenpiteitä saavutettavuuden edistämiseksi. Panostamalla saavutettavuuteen, luomme kaikille opiskelijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet korkeakouluopiskeluun. Vaikka olemme tehneet jo paljon, on työtä vielä tehtävänä. Vaikka saavutettavuudessa on kyse isosta kokonaisuudesta, riittää että jokainen etenee pienin askelin eteenpäin saavutettavuuden polulla.

Merja Saarela

Linkkejä työpajoihin, ohjeisiin ja materiaaleihin

Lista HAMKin henkilöstövalmennuksista (vain HAMKin henkilökunnalle)
Lista LeaD-tiimin järjestämiin Digipeda-valmennuksiin (vain HAMKin henkilökunnalle)
Näin tuotat saavutettavan videon
Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta edistää saavutettavuutta 
Moduulin esittelyvideoprojektin vaiheet 
Esimerkki saavutettavasta moduulin esittelyvideosta 
Mediatiedote HAMK – Korkeakoulut saavutettavuuden asialla – digitaalisten palveluiden siirtymäaika päättyy 23.9.

 

Tämä artikkeli on tehty osana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa DigiCampus -hankkeen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahanketta. 

Logoja

 

Digipalvelulaki osana isoa kansainvälistä kokonaisuutta  

Digipalvelulain tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja siten parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja. 

Digipalvelulaki liittyy kansainvälisiin sopimuksiin ja periaatteisiin: YK:n vammaissopimukseen, EU:n saavutettavuusdirektiiviin, eurooppalaiseen standardiin saavutettavuuden huomioimisesta tieto- ja viestintätekniikkahankinnoissa, verkkosisällön saavutettavuusohjeisiin eli Web Content Accessibility Guidelines -standardiin (WCAG), sekä Euroopan Komission täytäntöönpanopäätöksiin saavutettavuusselosteen mallista sekä valvontamenetelmästä ja raportoinnista. Digipalvelulaki kietoutuu myös kansalliseen lainsäädäntöön: hallintolakiin, yhdenvertaisuuslakiin, hankintalakiin ja uhkasakkolakiin. 

Digipalvelulaki koskee julkisen sektorin verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia sekä niiden toiminnallisuuksia. Laki asettaa toimijoille kolme vaatimusta:  

  • Digitaalisen palvelun pitää noudattaa kansainvälisiä verkkosisällön saavutettavuusohjeiden A- ja AA-tason kriteerejä.  
  • Digitaalisesta palvelusta pitää löytyä saavutettavuusseloste, joka kertoo asiakkaille sen, kuinka saavutettava palvelu on.  
  • Asiakkailla pitää olla mahdollisuus antaa toimijalle palautetta saavutettavuudesta ja saada siihen vastaus. 

HAMKissa asiaa halutaan katsoa paitsi lainsäädännön velvoitteiden myös käyttäjäkokemuksen, palveluiden ja sisältöjen laadun ja kustannustehokkaan toiminnan kannalta. 

Digipalvelulain soveltaminen on nivottu yhteen tiedonhallintalain soveltamisen kanssa, ja näitä asiakokonaisuuksia toteutetaan HAMKissa hankkeistettuina kehitysohjelmina. Julkisen sektorin toimijoita koskeva laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta eli digipalvelulaki astui voimaan 1.4.2019. Lain voimaanastumiselle on asetettu siirtymäaikoja, ja esim. verkkosivustojen ja -palveluiden osalta saavutettavuusvaatimusten tulee täyttyä 23.9.2020. 

Lähteet: Finlex, Digipalvelulaki 

Merja Saarela
Tutkijayliopettaja Merja Saarela keskittyy työssään erityisesti moniaistisuuden ja avustavan teknologian, multimodaalisuuden, esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimiseen ja kehittämiseen.

Tarjaleena Tuukkanen
Lehtori Tarjaleena Tuukkanen toimii Learning Design tiimin (LeaD) vetäjänä. Tiimin tavoitteena on HAMKin opetuksen digitalisaation kehittäminen.

Lotta Linko
HAMKin laatupäällikkö Lotta Linko toimii digipalvelulain soveltamisen projektipäällikkönä.

Leena Koskimäki
Leena Koskimäki työskentelee LeaD-tiimissä opetusteknologia-asiantuntijana.

Kirsi Jaakkola
Kirsi Jaakkola työskentelee Learning Design Teamissa kehittämispäällikkönä.

Mikko Uimonen
Mikko Uimonen toimii LeaD-tiimissä mediatuottajana.

Leave A Reply