Pyöräliikenne kannustaa arkiliikuntaan

0

Pyöräily on todella hyvää liikuntaa. Se sopii kaikenikäisille. Pyöräily tekee hyvää niin keholle kuin mielellekin. Se virkistää ja pitää aivot kunnossa. Liikennejärjestelmän merkitystä väestön fyysiselle aktiivisuudelle ja liikunnan harrastamiselle ei edelleenkään huomioida riittävästi, vaikka sen eteen on tehty aktiivista suunnittelutyötä jo pitkään. Valtion liikuntaneuvosto nosti äskettäin teeman esille lausunnossaan valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Suunnitelmassa ei edelleenkään tunnisteta väestön vähäistä fyysistä aktiivisuutta keskeisenä toimintaympäristön muutoksena ja haasteena. Pyöräilyä halutaan edistää monenlaisin suunnitelmin. Tärkeintä on, että suunnitelmat myös toteutetaan ja ihmisiä saadaan pyöräilemään enemmän.

Erilaisia viisaan liikkumisen suunnitelmia on tehty kaikille Kanta-Hämeen seutukunnille ja myös kaupungeille. Niissä on nostettu esille pyöräilyn mahdollisuuksia ja esitetty monenlaisia toimenpide-ehdotuksia. Edistyminen käytännön tasolla on kuitenkin ollut sangen verkkaista.  Hämeenlinnan seudun Ekoliitu-suunnitelma tehtiin vuonna 2011. Forssan seudun turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelma vuonna 2013 ja Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma vuonna 2014.  Kaikissa ohjelmissa on nostettu esille pyöräilyn kehittämisen tarpeita ja kiinnitetty huomioita myös pyöräilyn edistämisen kampanjoihin ja liikkumisen ohjaukseen eri tapahtumissa.  

Toimenpide-ehdotukset liittyvät 

  • Tietoisuuden lisäämiseen
  • Osaamisen kehittämiseen
  • Edellytysten luomiseen
  • Ohjaaviin keinoihin

Käytäntöön suunnitelmien vieminen tuntuu etenevän hitaasti. Usein kehitystyö ja edistäminen on hankkeiden varassa. Vakinaista henkilöstöä pyöräilyn edistämiseen ei Kanta-Hämeen kunnissa ole, pyöräilyyn liittyvää työtä tehdään oman toimen ohessa. Ja valitettavasti budjeteissa ei varata riittävästi resursseja suunnitelmien toteuttamiseen. 

 

Taulukko kävelyn ja pyöräilyn toimenpidekokonaisuuksista
Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidekokonaisuuksia on esitelty kattavasti Ekoliitu-raportissa vuonna 2011 10 vuotta sitten.

Liikkumisenohjauksen ohjelmat kaupungeissa ja Hattulassa

Hämeenlinnassa tehtiin pyöräilyn edistämisohjelma vuosille 2016–2021  ja uutta rahoitusta saatiin helmikuussa 2021 kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman valmisteluun. Ohjelmissa kannustetaan monihallinnolliseen yhteistyöhön eri tahojen kesken ja tavoitteena on saada aktiivisesti kaupunkilaiset liikkumaan. 

Riihimäen kaupungilla on tekeillä kestävän liikkumisen suunnitelma vuonna 2021. Traficomin rahoittama liikkumisen ohjaus on viisaan liikkumisen edistämistä muun muassa neuvonnalla, markkinoinnilla, liikkumisen suunnittelulla sekä palvelujen koordinoinnilla ja kehittämisellä. Liikkumisen ohjauksen keskeisiä keinoja ovat viestinnän lisäksi kestävän liikkumisen suunnitelmat, liikkumispalveluiden kehittäminen sekä liikkumisen ratkaisujen tuominen jokapäiväisiin matkoihin (asuminen, palvelut, tapahtumat). Viestinnässä kampanjat, teemapäivät sekä erilaiset esitteet ja laskurit lisäävät tietoisuutta kestävistä kulkutapavalinnoista. Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksella voidaan rahoittaa myös laajempia viisaan liikkumisen hankkeita, esimerkiksi kaupunkipyöräjärjestelmien kehittämistä tai pysäköintistrategioita.  

Riihimäelle on saatu rahoitusta myös asemanseudun liikkumisen suunnitelman tekemiseen . Hankkeeseen liittyi pyöräilyn reittien suunnittelua, pilotointi asematunnelissa, parempia pyöräpysäköintejä ja pyöräilyn tietoiskuja pyöräilyn lisäämiseksi. Asematunnelissa pyöräilyn pilotoinnista saatujen hyvien kuntalaispalautteiden ja kokemusten myötä, kaupunki päätti tehdä kokeilusta pysyvän käytännön.

Hattulaan saatiin rahoitusta vuonna 2017 asemakaavallisiin keinoihin pyöräilyn ja kävelyn kilpailukyvyn parantamiseen suhteessa autoliikenteeseen. Tavoitteena oli testata Liikenneviraston julkaisun Kävely ja pyöräily mukaisia menettelytapoja kaavoituksessa ja antaa suosituksia asemakaavatyön yhteydessä huomioon otettavista asioista ja koota muut mahdolliset ideat Hattulan kunnan käyttöön. Suunnitelmaa on toteutettu systemaattisesti ja vuonna 2019 Hattula valittiin Suomen pyöräilykunnaksi. 

Työpaikkojen kannustusta pyöräilyyn

Riihimäellä kannustettiin sähköpyöräkokeiluilla työmatkapyöräilyyn vuonna 2017. Hämeen ammattikorkeakoulu halusi sujuvoittaa arjen matkaketjuja tuomalla sähköavusteiset polkupyörät juna-aseman ja työpaikkojen välisille matkoille. Toimintamallia pilotoitiin Riihimäellä yhdessä kumppaniyritysten kanssa. Suunnittelussa olivat vahvasti mukana kokeilun yritykset ja heidän työntekijänsä. 

Hämeenlinnan kaupungin Työpaikkojen liikkumisen edistämisen hankkeessa 2020–2021 halutaan kannustaa monipuolisesti työmatkapyöräilyyn. Työpaikkoja kannustettiin laatimaan viisaan liikkumisen edistämisohjelmia, tämä työ on meneillään. Hankkeeseen kuuluu myös sähköpyörien käyttökokeilu kodinhoitopalveluissa. Siitä on alustavasti saatu hyvää palautetta. Matkat sujuvat nopeammin ja pyöräillessä mieli virkistyy. Hankkeessa kootaan tietoa erilaisista mahdollisuuksista miten työpaikat voivat kannustaa työntekijöitä pyöräilemään enemmän.  Keinoja on monia ja niitä on menestyksellisesti otettu käyttöön yrityksissä.

 

Keinoja työmatkapyöräilyn edistämiseen. Kuva: Hämeenlinnan kaupunki.

 

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa – koulujen toimenpiteitä Kanta-Hämeessä

Myös koululaisia on haluttu kannustaa pyöräilemään kouluun monin tavoin. Forssassa on tehty kattava suunnitelma koulujen ja päiväkotien liikkumisen ohjaukseen vuonna 2016. Tavoitteena oli kannustaa lapsi pyöräilemään ja myös lisätä pyöräilyä talvella. Oppilaat itse osallistuivat vaaranpaikkojen tunnistamiseen. Toimenpiteinä suositeltiin turvallisia reittejä ja kannustavaa liikennekasvatusta myös vanhemmille.  

Vuonna 2017 testattiin hidastetöyssyjä, koska pyöräilyväylillä ajateltiin autoilla. Hidastekokeilussa testattiin kolmea mitoitukseltaan erilaista aaltomaista hidastetta. Palautetta kerättiin pyöräileviltä koululaisilta ja myös muilta käyttäjiltä. Myöhemmin tätä kokeiltiin myös talvikunnossa. 

Hattulassa on suunniteltu uuden koulun liikennejärjestelyjä niin, että koulumatkat olisivat terveellisiä ja turvallisia. Liikkumista  ja yhteisiä pelisääntöjä on suunniteltu yhteistyössä koululaisten ja alueen asukkaiden kanssa. Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita kannustetaan aktiivisesti pyöräilemään kouluun ja keväisin järjestetään ajo-opetusta ja taitoajokisa kunnan pyöräilytapahtuman yhteydessä. 

Karviassa voidaan hyvin ja pyöräillään paljon 

Pienessä Karvian kunnassa pyöräily yhdistää ja liikuttaa kaikenikäisiä. Haastepyöräily järjestetään vuosittain. Haastekausi kestää toukokuusta lokakuuhun ja siihen liittyviä oheistapahtumia on viikoittain. Niitä järjestävät maa- ja kotitalousnaiset, Martat, 4H-yhdistys, kyläyhdistykset, palokuntanaiset, pienviljelijäyhdistykset, seurakunta, Metsähallitus, hevosharrastajat ja lisää on jonossa. Tapahtumissa tavataan tuttuja, kahvitellaan, paistetaan makkaraa, jutellaan ja koetaan vahvaa yhteisöllisyyden tunnetta. Toimintaa koordinoi kunnan liikuntasihteeri. Ja tulokset puhuvat puolestaan. Karvia on voittanut Satakunnan haastepyöräilyn ylivoimaisesti jo kymmenen vuoden ajan. Ja mikä parasta, kunnassa on Satakunnan kolmanneksi pienin sairastavuusindeksi, joskus jopa pienin. Myös diabetestilastot on saatu kääntymään laskuun. Yhteistyöllä ja suhteellisen pienillä panostuksilla on saatu paljon aikaan.

Liikkumalla pyöräillen virkeyttä ja luovuutta ja uusia aivosoluja

Aivotutkija prof. Minna Huotilainen korostaa pyöräilyn monipuolisia terveysvaikutuksia.
Pyöräily virittää hyvin aamulla töihin tai oppimiseen ja irrottaa niistä päivän päätteeksi. Päivän aloittaminen peruskestävyysliikunnalla parantaa keskittymis- ja ongelmanratkaisukykyä sekä luovuutta. Hyödyt johtuvat osittain aivojen verenkierron vilkastumisesta, joskin vaikutusmekanismit ovat moniulottoisemmat. Minna Huotilaisen mukaan liikunta lisää aivosolujen määrää hippokampuksessa ja parantaa näin muistia. Liikunta on siis aivoterveydelle erittäin tärkeää. Aikuisillekin syntyy uusia aivosoluja liikkuessa. Liikunta ja pyöräily tuottavat myös aivojen kehittymiseen tarvittavia muutoksia elämään. Jollei muutoksia tapahtuisi, altistaisimme itsemme deprivaatiolle eli merkityksellisten ärsykkeiden ja tapahtumien puutokselle, jolloin aivot jäisivät toistamaan ennustettavia tapahtumia ja toimintoja. Tekisimme kaikki asiat joka päivä samalla tavalla, ja lopulta aivokuori ohenisi ja aivojen kapasiteetti pienenisi vaarallisella tavalla. Deprivaation välttämiseksi on hyvä haastaa itsensä oppimaan ja liikkumaan aktiivisesti. Vähintä, mitä voi tehdä, on liikkua uusissa maisemissa vaikka tavanomaista pyöräilyreittiä vaihtamalla. 

Siksipä pyöräilyyn kannustaminen kannattaa joka tasolla – kaupungeissa ja pienemmissä kunnissa, työpaikoilla ja kouluissa. Mutta suunnitelmat on saatava myös käytäntöön. Pyöräily tekee hyvää kaikille. 

Tehty 

Tulossa /tekeillä

Kehitysmahdollisuuksia ja toimenpidesuosituksia 

  • Organisaatioiden kannustus omien suunnitelmien tekemiseen ja toimenpiteiden toteuttamiseen 
  • Pienten kuntien kannustus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, Karviasta mallia
  • Hämeeseen koko maakunnan kattava haastepyöräily Satakunnan malliin

 

Lähteet

Valtion liikuntaneuvosto – lausunto Valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032

Hämeenlinnan työpaikkojen liikkumisen ohjaus

Liikkeessä 

Tietoja kehityshankkeista

Töyssyjä pyörätielle Forssassa

Esimerkkiä Karviasta

Haastepyöräily

Minna Huotilainen – Liikkuva koulu

 

Blogisarja on osa Kanta-Hämeen pyöräilyohjelma-hanketta

Hankkeessa tuotetaan tietoa Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyön ja Suomessa toisen kunnallisen pyöräilyn kehittämissuunnitelman tueksi. Hankkeella pyritään vaikuttamaan erityisesti pyöräilyn yleistymiseen ja kehittämiseen, vähähiilisen liikenteen edistämiseen sekä pyörämatkailun kehittämiseen.

Kevään 2021 aikana  Hämeen pyöräilyohjelman blogisarja käsittelee Hämeen monipuolisesti erilaisia pyöräilyn ja pyöräliikenteen kehittämisen teema-alueita. Kirjoituksissa nostetaan esille peruskysymyksiä, esitellään  viime aikojen kehitystä ja hyviä esimerkkejä sekä tunnistetaan mahdollisia kehityskohteita.

Hankkeen verkkosivuille


Kuva Minna Takalasta

Minna Takala on Tawast Cycling Clubin puheenjohtaja ja Pyöräliiton perustajajäsen.

Leave A Reply