HAMKin Afrikka-toimista on muodostunut konseptoitu kokonaisuus, josta on alettu aktiivisesti viestiä HAMKin sisällä kuin yhteistyökumppaneille Suomessa ja Afrikassa. Afrikka-tiimin viestintäkoordinaattori Varpu Somersalo jakaa kokemuksiaan kansainvälisestä yhteistyöstä.
Päädyin HAMKin Afrikka-tiimin viestintävastaavaksi puolivahingossa työskennellessäni HAMK Bio -tutkimusyksikössä, joka sai viime vuonna rahoituksen useaan laajaan Afrikka-hankkeeseen. Kansainvälisten hankkeiden viestinnässä on otettava huomioon mitä erilaisimpia kohderyhmiä, mikä ei aina ole yksinkertaista. Lähtökohtana on, että kaikki yhteistyöorganisaatiot osallistuvat viestinnän suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen, jotta viestit tavoittavat eri yliopistojen opiskelijat, opettajat ja johtajat, kuin myös yritykset, viranomaiset ja paikalliset asukkaat oikeaan aikaan.
Ja tunnustan: olen Afrikan suhteen täysi kulttuuriummikko. Nyt olen kuitenkin päässyt seuraamaan näköalapaikalta, mikä merkitys viestinnällä on kansainvälisissä hankkeissa ja suomalaisen korkeakoulun profiilin rakentamisessa maailmalla. Tässä työssä on opittu yhtä ja toista arjen toiminnasta HAMKin kumppaniyliopistoista Etelä-Afrikassa, Keniassa, Sambiassa ja Ugandassa.
Reilun puolen vuoden kokemuksen jälkeen kamppailen edelleen hierarkia-asioiden kanssa. On vaikea arvioida esimerkiksi sitä, milloin on soveliasta puhutella kollegaa etunimellä kokouksessa, kun Suomessa se on melkein kaikissa tilanteissa hyväksyttävää. Joskus taas sähköpostiin ei uskalleta vastata lainkaan, jos kopiokenttään ei ole lisätty esimiehen nimeä. Välillä taas vastaus tulee selvästi nopeammin, kun esimies on cc:nä.
Sähköpostit ovat pääasiallinen viestintäväline, vaikka toki myös virtuaalikokouksia harrastetaan runsaasti. WhatsApp-viestien lähettäminen sähköpostin perään voi puolestaan toimia hyvänä muistutuksena, jos vastausta ei muuten tule. Monessa kumppaniyliopistossamme henkilökunta ei välttämättä seuraa organisaatiosähköpostiaan säännöllisesti, vaan sähköpostit täytyy lähettää vastaanottajien Yahoo- tai Gmail-osoitteisiin.
Yhteistyökumppanimme hämmästyttävät usein työteliäisyydellään, ja saattavat uurastaa hankkeiden parissa myös pitkän luentopäivän ja muiden töiden jälkeen. Palavereihin saatetaan joskus tulla reilusti myöhässä tai ei ollenkaan, mutta toisinaan etäpalavereissa on saatu epävarmojen yhteyksienkin äärellä käsiteltyä tehokkaasti monta asiaa puolessa tunnissa: vaikkapa jaettua sisällöntuotannon tehtäviä, kerättyä kuvamateriaalia verkkosivuille, sovittua viestinnän seuraamisesta ja hanke-esitteen taittamisesta.
Yksittäiset hankkeet ovat kuitenkin vain osa kokonaisuutta. HAMK rakentaa myös omaa profiiliaan Afrikka-osaajana, joka toteuttaa monipuolista yhteistyötä koulutuksen ja liiketoiminnan kehittämisessä Afrikan eri maissa. Tästä osaamisesta on poikinut esimerkiksi yritystoimeksiantoja opiskelijoille ja uusia verkostoja muiden samoissa maissa toimivien suomalaisyritysten kanssa.
Usko oman työnsä merkityksellisyyteen lisää huomattavasti motivaatiota. HAMKin kunnianhimoiset toimet biotalousyrittäjyyden koulutuksen uudistamiseksi ja suomalaisten biotalousalan yritysten avittamiseksi Saharan eteläpuolisen Afrikan kartalle ovat asioita, joiden takana on helppo seistä.
Kirjoittaja
Varpu Somersalo on markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija, joka on asunut kolmessa maanosassa muttei vielä ole käynyt Afrikassa.
