HAALARI – haalarit päälle ja työelämään sekä Tilalle töihin -hankkeissa on järjestetty tänä vuonna lyhytkoulutuksia yrittäjyyden teemalla. Koulutukset on pidetty sekä verkossa että livetoteutuksena Mustialassa. Kursseilla osallistujat ovat päässeet tutustumaan yrittäjyyden ensiaskeleisiin Suomessa. Opetusta on ollut selkokielillä, englanniksi ja suomeksi. Tässä blogissa lehtori Katriina Peuhkuri perehtyy selkosuomen saloihin ja kertoo kokemuksistaan maahanmuuttajien opettamisesta.
Mitä selkosuomella oikein tarkoitetaan?
Selkokieli on helppoa kieltä ja se sopii ihmisille, joille yleiskieli on vaikeaa. Selkokielessä käytetään helppoja sanoja, lauseita ja asiat kerrotaan selkeästi. Selkokieltä voi kirjoittaa ja puhua selkokielen ohjeiden avulla.
Selkokieli ja selkeä yleiskieli ovat eri asia. Selkokieli on vielä helpompaa kieltä kuin hyvä ja selkeä yleiskieli. Vastaavasti yleiskieli on tavallista suomen kieltä. Yleiskieltä käytetään esimerkiksi sanomalehdissä, television uutisissa ja oppikirjoissa.
Miksi ja mihin tarvitsemme selkokieltä?
Tavallinen yleiskieli voi olla monelle liian vaikeaa eri syistä. Selkokielen avulla opitaan lukemaan, päättämään omista asioistaan ja osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Selkokieltä voidaan tarvita, jos suomen kieli ei ole oma äidinkieli ja henkilö opiskelee suomen kieltä tai henkilöllä on oppimisen tai lukemisen haasteita.
Hankkeiden lyhytkoulutuksissa on käytetty selkokieltä maahanmuuttajille, jotka ovat halunneet parantaa suomen kieltä eivätkä välttämättä kommunikoi englanniksi. Myös selkoenglanti on ollut käytössä.
Selkokielinen opettaminen on vuorovaikutteista
Jotta ymmärtäisimme mitä kouluttaja haluaa meille kertoa, on ymmärrettävä edellinen lause sekä vielä yhdistää kaikki yhdeksi kokonaisuudeksi. Puheen merkitys syntyy vuorovaikutuksessa kaikkine lausahduksineen, taukoineen ja painotuksineen. Selkokielinen keskustelu on aina tilannesidonnaista vuoropuhelua eikä se voi muistuttaa ääneen lukemista. Selkokielinen opetus ei synny kokonaisista, etukäteen suunnitelluista kirjakielisistä lauseista. Tämänkaltainen puhe kuulostaisi luonnottomalta vuorovaikutustilanteelta.
Opettajan kokemuksia
Millaista on selkokielellä kouluttaminen? Lehtori Katriina Peuhkuri kertoo kokemuksistaan seuraavasti: ”Erityisesti Teams-koulutuksessa pyrin artikuloimaan mahdollisimman selkeästi ja pidin puhenopeutta normaalia hitaampana. Pyrin seuraamaan opiskelijoiden reaktioita ja ilmeitä videoyhteyden avulla. Varmistelin useampaan kertaan opiskelijan mukana pysymisen sekä kysyin, miten opiskelijat ymmärsivät kunkin opetetun asian. Näin varmistin, että asia oli ymmärretty. Laitoin myös chattiin lisätietoja eri aiheista ja linkkejä, joista katsomalla opiskelija pystyi syventämään tietoaan.” Mustialassa livekoulutuksessa kommunikointi oli luonnollisestikin helpompaa.
Peuhkurin mukaan lauseiden rakenteisiin, ääntämiseen ja puhumisen nopeuteen on hyvä kiinnittää huomiota. ”Kaiken kaikkiaan opettaminen selkosuomella ja englannilla oli hyvin opettavainen kokemus”, Peuhkuri toteaa.
Molemmissa ryhmissä oli motivoituneita osallistujia ja heille onkin suunnitteilla jatko-ohjausta paikallisten yritysten kanssa tehtävän yhteistyön merkeissä. Myös uusi toteutus yrittäjyyskoulutuksesta on parhaillaan työn alla. Koulutuksesta kuulet lisää tietoa Tekijä-tapahtumissa tammikuussa 2025 Forssassa ja Hämeenlinnassa.
Lähteet:
Kartio, Johanna (toim.). Selkokieli ja vuorovaikutus. Kehitysvammaliitto ry 2009
Leskelä, Leealaura. Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. 4. painos. Leealaura Leskelä ja Kehitysvammaliitto ry 2024.
Teksti:
Katriina Peuhkuri. yrittäjyyden lehtori, Hämeen ammatti-insituutti Oy
Tilalle töihin -hanketta rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus.
Hanke on rahoitettu Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF), joka on EU:n elpymisvälineen (Next Generation EU) suurin ohjelma. Rahoituksen on myöntänyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA).
Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
HAALARI – haalarit päälle ja työelämään -hanke on Hämeen Ely-keskuksen ja Euroopan unionin osarahoittamaa (ESR+). Hanketta toteuttaa Hämeen ammatti-instituutti.
