Monikulttuurisuus ja inklusiivisuus työpaikan arvokkaita voimavaroja

KULKEVA-hankkeessa pidettiin ”Kansainvälinen osaaminen ratkaisuna Kanta-Hämeen rekrytointihaasteisiin” -webinaarisarja. Kouluttaja Sari Suomalaisella, Target Vision Oy:stä, on pitkä kokemus kansainvälisistä asioista kuten johtamisesta, suorahauista, konsultoinnista sekä monikulttuuristen tiimien eroavaisuuksista ja taustoista. Tässä blogissa pohditaan, miten monimuotoisuus ja inklusiivisuus näkyvät työpaikoilla. Näiden kahden hallinta on erityisen tärkeää ja avainasemassa, kun puhutaan kansainvälistymisestä ja verkostoitumisesta.

Miten monikulttuurisuus ja inklusiivisuus näkyvät työpaikoilla?

Inklusiivisuuden ja monimuotoisuuden kehittäminen ovat menestystekijöitä, ja niiden tulisi olla osa organisaation strategista suunnittelua ja johtamista. Organisaatioissa tulee olla avoin ja turvallinen työympäristö, joka edistää monimuotoisuutta ja inklusiivisuuden vahvistumista. Käytännön työssä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen työntekijän yksilölliset piirteet ja näkemykset otetaan huomioon. Sari Suomalainen Target Visionilta sanoo, että juuri nämä ovat arvokkaita voimavaroja työyhteisössä.

Monikulttuurisessa organisaatiossa tasavertaista osallistamista ja kehittämistä tulee luoda siten, että työntekijöiden äänet pääsevät kuuluville ja heidän tarpeensa otetaan huomioon. Organisaatiolta tämä vaatii sitoutumista, jatkuvaa koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä. Ei riitä, että koulutetaan vain sisäisille sidosryhmille; kaikkien työntekijöiden, mukaan lukien ylin johto, tulee ymmärtää, miten rakentaa inklusiivista työkulttuuria.

Organisaatioiden tulee näyttää aktiivista esimerkkiä myös ulospäin, esimerkiksi osallistumalla messuille ja tapahtumiin, jotka tukevat organisaation omaa strategiaa. Muutos kannattaa aloittaa avaamalla avoin keskustelu tavoitteena rakentaa organisaatiota, jossa jokainen henkilökunnan jäsen tuntee olonsa tervetulleeksi ja arvostetuksi, riippumatta taustasta, uskonnosta tai identiteetistä. Sari Suomalainen sanookin, että näiden asenteiden tulisi juurtua henkilöstön DNA:han. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä sekä säännöllistä seurantaa ja toiminnan arvioimista.