Hygieniapassikoulutus ukrainaksi – onnistumisia ja kömmähdyksiä

Ukrainan kielellä hygieniapassikoulutus on ”гігієнічний паспорт навчання”. Länsimaisille kirjaimille käännettynä sama asia on ”hihiyenichnyy pasport navchannya”. Hämeen ammatti-instituutin SUJUVA-hanke teki kokeilun ja järjesti ukrainankielisen hygieniapassikoulutuksen ja testauksen Riihimäellä. Kokeilussa oli pieniä kömmähdyksiä ja suuria onnistumisia. Ukrainalaiset olivat hyviä oppimaan ja kaikki 18 opiskelijaa saivat hygieniapassitestin läpi hyvillä pisteillä.

SUJUVA-Sujuvasti maahanmuuttajat töihin elintarvikealalle -hanke (ESR) on jo aikaisemmin järjestänyt hygieniapassikoulutuksia maahanmuuttajille Forssassa ja Hämeenlinnassa. Nämä koulutukset ja testaukset on järjestetty englanniksi. Riihimäellä asuu paljon ukrainalaisia ja hankkeessa pohdittiin, että heille olisi parasta järjestää koulutus ukrainaksi.

Erikoistilannetesti

Ruokaviraston hallinnoiman hygieniapassin voi suorittaa normaalisti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Jos onkin tarvetta järjestää testi jollain muilla kielillä, niin silloin kyseessä on erikoistilannetesti ja testin järjestäjä vastaa kysymysten oikeasta kääntämisestä. Hämeen ammatti-instituutin lehtori ja SUJUVA-hankkeen projektipäällikkö Markus Yli-Hemminki suunnitteli ja toteutti koulutuksen SUJUVA-hankkeen pilottikokeiluna.

”Tämä oli ensimmäinen kerta kun järjestin hygieniapassitestin erikoistilannetestinä. Vaikka perusperiaate oli selvillä jo aiemmin, niin tämä oli hyvä konkreettinen kokeilu, jossa näki, miten asia oikeasti toteutuu”, SUJUVA-hankkeen projektipäällikkö Markus Yli-Hemminki pohtii.

Opiskelijoilla oli käytössä ukrainaksi käännetyt materiaalit ja koulutus toteutettiin tulkin avustuksella. Koulutus kesti viikon ja lopuksi pidettiin ukrainankielinen hygieniapassikoe.

”En ollut koskaan kouluttanut näin pitkää koulutusta tulkin välityksellä. Omaa koulutustapaa piti vähän muuttaa, että tulkki pysyi mukana ja ehti kääntää opettamani asiat”, Markus Yli-Hemminki kertoo.

Tohvelieläinkin sai nimen

Ukrainalaisryhmä oli aktiivinen ja osalla heistä oli hyvät perustiedot turvallisesta elintarvikkeiden käsittelystä. Osallistujat kyselivät rohkeasti ja epäselvät asiat pystyttiin ratkomaan. Yksi kiperimmistä tilanteista ilmaantui, kun kaikille osallistujille tutulle mikrobille, ei löytynyt löytyä suomen- tai englanninkielistä nimeä. Porukalla etsittiin tohvelieläimen nimeä. Tohvelieläin on yksisoluinen organismi, joka on yleinen luonnon vesissä. Koulussa niitä on mikroskoopilla vesinäytteistä.

”Lopulta tämäkin mysteerieläin ratkesi, kun opiskelijat selvittivät sen tieteellisen nimen (Paramecium) eli suomeksi tohvelieläin”, Markus Yli-Hemminki iloitsee.

Pikku kömmähdyksiä

Erikoistilannetestauksen suunnittelun ja testikysymysten kääntämisen aikaan Ruokavirastolla oli käynnissä tietojärjestelmien uudistus.

”Viimeisessä tarkastuksessa, ennen testiä huomattiin, että uusissa kysymyslomakkeissa kysymykset olivat eri järjestyksessä kuin käännetyissä kysymyspapereissa. Ruokavirasto oli tiedottanut tästä virheestä, mutta silloin se ilmoitus oli kiireen keskellä jäänyt huomaamatta. No onneksi se huomattiin juuri ajoissa ja kysymykset saatiin kohdilleen ennen testitilaisuutta”, Markus Yli-Hemminki huokaisee.

Kaikki onnistuivat testin läpäisemisessä

Koulutuksen jälkeen viimeisenä vaiheena oli vuorossa hygieniapassitesti. Testikysymykset ovat joka kerta erilaiset, eikä niiden sisältöön voi vaikuttaa. Kysymykset käsittelevät kaikkia turvalliseen ruuan valmistamiseen liittyviä asioita ja joskus mukana on myös uudempia elintarvikeryhmiä kuten hyönteisiä.

Testitilaisuus onnistui hyvin. Erikoistilannetestissä vastausaikaa ei ole rajattu 45 minuuttiin, kuten tavallisessa testissä.

”Testitilaisuudessa kaikki 18 osallistujaa vastasivat huolella kysymyksiin. Viikon innokas opiskelu toi kaikille toivotun tuloksen ja useampi sai täydet 40/40. Toivottavasti hygieniapassin suorittaminen mahdollistaa näille innokkaille ihmisille työllistymisen elintarvikealalle!”, Markus Yli-Hemminki toivoo.

Elintarvikeala on tärkeä Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistäjä.  Tulevaisuudessa tällaiset eri kielillä toteutetut kokeet ovat todella tarpeen. Elintarvikealalla työskentelee paljon henkilöitä, joiden kotimaisten kielten tai englannin osaaminen ei riitä testiväittämien oikeaan ymmärtämiseen. SUJUVA-hankkeen kokeilu oli erinomainen ja antaa hyvää tietoa siitä, että koulutukseen osallistuneet olivat tosi motivoituneita, kun saivat oppia omalla kielellään.