Koneinsinööriksi opiskelu Hämeen ammattikorkeakoulussa oli vielä tuoretta, kun Sami Rajala valmistui konetekniikan alalta vuosituhannen vaihteessa. Rajala aloitti työnsä suunnittelijana eri yrityksissä, nyt hän on toimitusjohtaja suunnittelutoimisto Deemec Oy:ssä ja hänellä on reilut kolmekymmentä työntekijää.
Rajala haluaakin onnitella konetekniikan opiskelijoita tai opiskelusta haaveilevia hyvästä uravalinnasta. Työllistyminen on tällä hetkellä lähes varmaa – osaavista konetekniikan ammattilaisista on pulaa.
Deemec Oy on insinööritoimisto, joka tarjoaa asiakkailleen mekaniikkasuunnittelua, sähkö- ja automaatiosuunnittelua, teknistä dokumentointia sekä visualisointeja. Toimisto oli haastatteluhetkellä hiljainen, sillä yritys tekee suunnittelutöitä alihankintana ja työntekijät ovat pääsääntöisesti ”kentällä”, eli tekevät työtään asiakkaan tiloissa. Rajalan mukaan tämä käytäntö on tärkeä, jotta työntekijä voi käyttää asiakkaan tietoa ja osaamista myös oman suunnittelutyönsä tukena.
Rajalan tekniset opinnot alkoivat ammattikoulusta ja hänen ensimmäinen tutkintonsa on koneenpiirtäjä. Ammattikoulupohjaisuus toi hänelle haasteita matemaattisissa aineissa korkeakouluopintojen alussa, mutta Rajalan mukaan opiskelun käytännönläheisyys helpotti näitä haasteita.
Konetekniikan opiskelu antaa Rajalan mukaan teknisten perustaitojen lisäksi ajattelumallin ongelmien lähestymiseen ja niiden ratkaisuun. Näissä auttavat matemaattiset taidot ja opintojen laaja-alaisuus. Kielitaito on myös tärkeää – suunnittelumaailmassa viestitään enää harvoin suomeksi.
Konetekniikan tulevaisuuden Rajala näkee MBD-suunnittelussa (=model based design, jossa kaksiulotteisen piirustuksen sijaan työ toteutetaan 3D-mallin perusteella). Hän uskoo myös, että tulevaisuudessa sähkö-ja mekaniikkasuunnittelu voidaan toteuttaa samassa järjestelmässä. Lisäksi Rajala kertoo 3D-tulostuksen yleistyvän ja virtuaalitodellisuuden ottavan yhä enemmän sijaa suunnittelutöissä.
Vinkkinä konetekniikasta valmistuville opiskelijoille Rajala haluaa sanoa, että työelämässä tarvitaan nöyrää asennetta: konetekniikka on jatkuvaa oppimista, alalla työskentelevä kehittyy ja oppii uutta jatkuvasti.
Rajalan mielenkiinto konetekniikkaa kohtaan on säilynyt, vaikka hän on alalla vaikuttanut lähes 20 vuotta. Mekaniikkasuunnittelun laaja-alaisuus ja työnkuvan muutokset ovat pitäneet mielenkiintoa yllä. Konetekniikka on jatkuvasti kehittyvä, laaja ala, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia työllistyä. Rajala haluaakin onnitella konetekniikan opiskelijoita tai opiskelusta haaveilevia hyvästä uravalinnasta. Työllistyminen on tällä hetkellä lähes varmaa – osaavista konetekniikan ammattilaisista on pulaa.
Tutustu konetekniikan koulutukseen tarkemmin täällä: www.hamk.fi/hakijalle/kone-ja-tuotantotekniikka/Sivut/default.aspx