Miten päädyit hakemaan jatkokoulutukseen vielä HAMKin konetekniikkakoulutuksen jälkeen?
Olin kiinnostunut offshore- ja merenkulkualasta jo aikaisemmin. Opintojen ensimmäisen vuoden aikana ymmärsin, että suuntautumistoiveeni vaatisi lisäopintoja jossakin toisessa oppilaitoksessa. Ylempi AMK-tutkinto ei kohdallani olisi ollut mahdollinen, sillä se olisi vaatinut 2 vuoden työskentelyä ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Vaihtoehdoksi jäikin jonkun yliopiston maisteriohjelmaan hakeminen. Ensimmäisen vuoden jälkeen etsin lisää tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista ja löysin lopulta sellaisen johon halusin hakea.
Pieni esittely nykyisestä koulusta ja tutkinto-ohjelmasta
Nordic Master of Cold Climate Engineering on ns. kaksoistutkinto-ohjelma, jossa kaksivuotiset opinnot suoritetaan kahdessa eri yliopistossa.
Cold Climate Engineering –koulutusohjelma jakautuu kolmeen erilliseen ”polkuun”. Oma polkuni on ns. Sea Track, jonka opinnot keskittyvät arktiseen rakentamiseen ja merenkulkuun.
Omien opintojeni ensimmäisen vuoden opiskelen Aalto-yliopistossa. Tarkempi paikka on Insinööritieteiden korkeakoulun konetekniikan laitos. Kurssit ovat pääosin arktisen tekniikan ja merenkulkutekniikan puolelta.
Opintojen toisen vuoden opiskelen Norjan teknillisessä korkeakoulussa (NTNU) Trondheimissa. Osa opinnoista suoritetaan Norjan Huippuvuorilla (UNIS, Svalbard). Lopputyö on mahdollista tehdä joko Suomessa tai Norjassa.
Lisätietoa koulutusohjelmasta: www.coldclimate-master.org/Study-Tracks/Sea-Track
Mikä nykyisestä tutkinnosta valmistuu?
Kaksoistutkinto-ohjelman nimen mukaisesti valmistuva saa kaksi eri tutkintoa; yhden molemmista yliopistoista. Aalto-yliopiston puolelta tutkinto on nimeltään Master of Science (Technology) eli diplomi-insinööri. Norjan teknillisen yliopiston puolelta tutkinto on nimeltään Master of Cold Climate Engineering.
Millaiset pääsyvaatimukset koulutukseen pääsyyn?
Maisteriohjelmaan haettiin oman erillishaun kautta. Hakupaperit lähetettiin Tanskan teknilliseen yliopistoon. Mukaan liitettiin todistus suoritetuista opinnoista, suosituskirjeet sekä motivaatiokirje.
Arvosanojen merkitys on varmasti suuri, mutta koska maisterivalinta tehdään ns. akateemisen valinnan avulla ei lopullisia valintakriteerejä julkaista eriteltyinä vaan yliopistot pidättävät itsellään vapauden valita ns. ”sopivimmat”.
Mitä hyötyä on ollut HAMKissa opituista taidoista ja tiedoista nykyisessä koulutuksessa?
Ryhmätyöt, joiden suurin ystävä en AMK-opintojen aika ollut, ovat opettaneet taitoja ja toimintatapoja joista on paljon hyötyä yliopisto-opinnoissa. Näin ainakin Aalto-yliopistossa, joissa monet kurssit sisältävät paljon ryhmissä työskentelyä.
Matematiikan, fysiikan, lujuusopin ja dynamiikan opinnoista on ehdottomasti ollut hyötyä. On kuitenkin myönnettävä että em. osalta oma pohjani maisteriopintoja aloittaessa ei vastaa kandiopintonsa yliopistossa suorittaneiden vastaavaa. Tämän takia joudun jatkuvasti opiskelemaan itsenäisesti normaalin kurssisisällön lisäksi paikatakseni ”aukkoja”.
Mistä on ollut eniten hyötyä mentäessä AMK:sta yliopistoon?
Suurin yksittäinen hyöty AMK:n opinnoissa on mielestäni ollut lopputyön tekeminen. Omalla kohdallani lopputyön tekeminen nopealla aikataululla vaati tiedonhakua ja –jäsentelyä, itsenäistä työskentelyä, ajattelua, ongelmanratkaisukykyä sekä dokumentointia. Nykyiset opinnot sisältävät paljon raportointia ja dokumentointia ja monet harjoitustyöt edellyttävät paljon itsenäistä työskentelyä.
Mitä eroavaisuuksia/yhteneväisyyksiä AMK:ssa opiskelussa on verrattaessa yliopisto-opiskeluun?
Kurssien suoritustahti on yliopistossa huomattavasti AMK:a nopeampi. Jaksoja on vuoden aikana 5 ja monet maisteritason kurssit suoritetaan yhden jakson aikana alusta loppuun. Kurssit ovat myös laajuudeltaan lähes poikkeuksetta 5 opintopisteen suuruisia. Monet kursseista sisältävät pakollisia harjoituksia (tunneilla tehtäviä sekä kotona tehtäviä), jotka tulee saada hyväksyttävästi suoritettua saadakseen oikeuden suorittaa kurssitentin.
Monilla kursseilla on kansainvälisiä opiskelijoita, joten opetus- ja työskentelykieli kursseilla on englanti. Tähän totuin jo AMK-opintojeni aikana. Ryhmätöitä on paljon ja myös siltä osin toiminta jossain määrin AMK-opintojen ajalta tuttua.
Päivät ovat yliopistossa AMK:n päiviä lyhyempiä luentojen osalta. Saattaa olla päiviä, jolloin on vain yksi luento tai jopa kokonaan luennoista vapaita päiviä. Luennot ovat kuitenkin vain häviävän pieni osa varsinaisesta opiskelusta, sillä niiden lisäksi kurssien läpäisy edellyttää itsenäistä työskentelyä ja opiskelua. Ei ole tavatonta istua puoli kolmen aikaan yöllä laatimassa harjoitustehtävän raporttia.
Missä ajattelit tulevaisuudessa työskennellä?
Voisin ajatella työskenteleväni jossain merenkulkualan tai arktisen rakentamisen suunnittelutoimistossa.
Tutustu konetekniikan koulutukseen tarkemmin täällä: www.hamk.fi/hakijalle/kone-ja-tuotantotekniikka/Sivut/default.aspx
Lue myös Herresosta tehty juttu vuodelta 2016. www.hamk.fi/uutiset/Sivut/Mainosmiehest%C3%A4-konetekniikan-inssiksi.aspx
