Riihimäen kampus on insinööriopiskelijoiden ja robotiikan keidas. Täällä opiskellaan konetekniikan, liikennealan ja tieto- ja viestintätekniikan insinööreiksi. Otin selvää, mitä kaikkea kampuksella ehtii tapahtua yhden arkipäivän aikana.
Tiistai 7.9.2021 klo 7.50.
Syksyn yökosteutta on yhä hiukan ilmassa, kun ensimmäiset opiskelijat pujahtavat hiljakseen Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen kampukselle.
Pääsisäänkäynnin pyöräparkki on vielä tyhjä. Paikalla on vain kolme kaupunkipyörää odottamassa uusia sovelluskäyttäjiä.
Aamun tärkein tiedonhaku ensin: Sodexon kampusravintola RoBotin lounaslistalta löytyy tänään kinkkukiusausta, tortilloja, papupastaa ja palsternakkasosekeitto.
Konetekniikka – klo 8.00
RoBotin vierestä löytyy HAMK Design Factoryn projektityötilat, jossa konetekniikan tänä syksynä aloittaneet opiskelijat saavat konkreettisen haasteen. Ryhmillä on edessään robottikäsi, joka pitäisi saada ohjelmoitua nostamaan kevyet pallot telineeltä toiselle.
Opiskelutilassa on hyvin väljää, koska uusi vuosiluokka on jaettu varmuuden vuoksi kahtia. Toiset ohjelmoivat robottinsa aamulla, toiset ennen lounasta.
Lehtori Jaakko Vasko ja opiskelija-assistentti, neljännen vuoden Mechanical Engineering and Production Technology -opiskelija Ha Pham opastavat aamun ryhmiä eteenpäin.
12 minuutin jälkeen ensimmäiset Dobot-koneet jo liikkuvat kannettavilta tietokoneilta annettujen ohjeiden mukaisesti. Vasko opastaa teippaamaan sopivat nostokohdat, jotta kone pystyy toistamaan syötetyt ohjeet myös tulevina viikkoina.
Samaan aikaan aulassa
Heti kampuksen pääovien edestä löytyvän kampusinfon toimistosihteeri Tuula Salin valmistautuu hänkin työpäivään. Salin on aulassa vastassa vieraita ja opiskelijoita, jos joku ei tiedä, minne kampuksella tulisi suunnata.
– Eniten autan opiskelijoita kulkulupien ja kulkuohjeiden kanssa. Autan myös, jos kysytään, miten tiettyjä henkilöitä saa kiinni, Salin kertoo.
Salin kertoo myös, miten loppuviikosta kampuksella muistellaan menneitä vuosikymmeniä. Kampukselle ovat tulossa vierailulle vuoden 1971 puhelininsinöörit!
Myös Suomen ympäristöopisto SYKLIn tiloissa paistaa valo. Riihimäen kampuselämä is back.
IT-tuen matkassa – klo 8.44
IT-tukihenkilö Pasi Vähämaa on matkalla testaamaan uutta opetustilan äänenvoimakkuuden säädintä. Uudella välikappaleella huoneen äänentaso pysyy stabiilina, eikä vahingossa yllätä uusia käyttäjiä esimerkiksi täydellä voimakkuudella. Samalla äänentasoa on helppo säätää kääntönupista.
– Mahtuukohan kaapin ovi enää kiinni, Vähämaa tuumaa asentaessaan säätönupin johtoja mediakaappiin.
Mahtuuhan se.
Testiääni löytyy YouTuben ehdotuksista. Äänenvoimakkuuden säätö toimii kuin parhaimmat plug & play -tuotteet. Näyttääkin hyvältä.
– Viereen tarvitaan vielä joku nimikyltti, “volume”, jotta vierailijatkin tietävät, mistä saa ääntä, Vähämaa tuumailee.
Koska ensimmäinen testikappale toimi, Vähämaa suunnittelee hankkivansa vastaavat kaikkiin opetustiloihin.
Liikenneala
Samalla viereiseen monitoimitilaan saapuu opiskelijoita. Uudet liikennealan insinööriopiskelijat kerääntyvät kuulemaan henkilöliikenteen muodoista.
Oppi jaetaan hybridiopetuksena, osa etänä, osa läsnä suuressa oppimisen työtuvassa. Opiskelijat istuvat laveasti pitkin poikin opetustilaa, monella ei edes näköyhteyttä lehtori Oskar Eklöfiin. Äänentoisto ja neljä eri suuntiin ohjattua näyttöpäätettä kuitenkin takaavat, että oppiin tarvittava ääni ja esillä oleva materiaali ovat saatavilla mistä tahansa kulmasta.
Heti päivän aluksi opitaan, että enintään 15 kilometrin tuntinopeudella kulkevat jalankulkua avustavat laitteet rinnastetaan jalankulkijoihin.
Mielenkiintoinen fakta on myös, että:
suomalaiset tekevät 22 % matkoistaan jalan.
Tietoiskun jälkeen luvassa on pari aihetta käsittelevää videota.
Kampus elää – klo 9.10
Tänä tiistaina hetki, jolloin aamun tyhjyydestä on siirrytty elävään kampukseen, on kello yhdeksän aamulla. Sekä ravintolassa, kirjastossa, aulassa että käytävien istuimilla näkee insinööriopiskelijoita.
Aamun konetekniikan opiskelijat ovat läpimurron partaalla. Ensimmäinen ryhmä on enää yhtä pallonsiirtoa vaille välietapin onnistumisesta. Opiskelijat muistuttavat toisiaan, kumpi suunta robotin liikkeessä oli X- ja kumpi Y-akseli, jotta kahden pallon sarjasiirto onnistuu.
Pallojen syöttöteline on tänään rakennettu pahvista, saksista ja pyyhekumista. Tulevina viikkoina samat ryhmät suunnittelevat ja 3D-tulostavat robotilleen oikean syöttötelineen, josta palloja otetaan.
Toisaalla konetekniikan “pajaksi” kutsutussa konelabrassa suojavarusteisiin puetut konetekniikan opiskelijat käyvät läpi koneistuksen perusteita, erilaisia tuotantotyön laitteita.
Henkilökunnan taukohuoneessa yliopettaja Jukka Varrio valmistautuu opettamaan toisen vuoden tieto- ja viestintätekniikan ryhmälle aaltoliikkeestä ja optiikasta.
Tieto- ja viestintätekniikka – klo 10.00
Uusien tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden opinnot aloittava Diili-kokonaisuus on vielä alkuvaiheessa. Tänään opiskelijat esittelevät aiemmin tutkimiaan alan suuryrityksiä auditoriossa.
Opiskelijat oppivat paitsi alansa yrityksistä myös monista alaan vaikuttavista rinnakkaisilmiöistä. Palautetta ja kehitysehdotuksia annetaan myös esiintymisestä, koska muutaman viikon päästä Diili huipentuu, kun opiskelijat pääsevät esittelemään omia innovaatioitaan yritysmaailman edustajille parin minuutin pitchauskisana.
Ennen ensimmäistä yritysesittelyä auditorion äänentoisto testataan elokuvista tutulla THX-tunnuksella. WHUUUMMMMMMMMM.
On Nokian esittelyn vuoro.
– Mitä Nokia tekee nykyään?, opiskelijat kysyvät yleisöltä heti aluksi.
Kiinnostuin! (Pilvipalveluita ja immateriaalista patenttiliiketoimintaa.)
Palautteiden jälkeen tieto- ja viestintätekniikan lehtori Petri Kuittinen innostuu kertomaan, miten kilpailija Huawei ajettiin markkinoilta geopoliittisten toimien seurauksena.
Viestinnän lehtori Lea Mustonen kehuu, miten Alphabet-yritystä esitellyt opiskelijaryhmä siirtyi sujuvasti yrityksen päätuotteesta, Googlesta, itse yritykseen.
Virallisten tuntien päätyttyä Kuittinen vastailee pitkään opiskelijoiden kysymyksiin muun muassa esiintymispelosta.
– Kaikki kirjallisuuden parhaat sankaritarinat kertovat henkilöstä, joka joutuu kohtaaman omat pelkonsa, sanavalmis Kuittinen rohkaisee.
Auditorion edessä metalliset Terminaattori ja Alien -patsaat seisovat tutuilla paikoillaan.
Juuri ennen puoltapäivää Sodexon ravintolassa käy kuhina, jos vertaa aamun hiljaisuuteen. Ruokailijoita on silti vain noin kolmasosa kapasiteetista.
Esineiden internet – klo 12.30
Tieto- ja viestintätekniikan IoT-labrassa lehtori Timo Karppinen seuraa, kun tieto- ja viestintätekniikan toisen vuoden opiskelijat kytkevät mikro-ohjaimia käyttöön. Myöhemmin näitä oppeja hyödynnetään omassa harjoitussovelluksessa, jossa valittavana on muun muassa kevään 4G-kauko-ohjausprojektin jatko.
Kiertävällä rytmillä tänään läsnä on vain kolmasosa opiskelijoista. Muut työskentelevät kotona itsenäisten tehtävien, kuten pilvipalveluiden parissa.
Seuraava työvaihe olisi koodata.
– Tutustukaa laitevalmistajan sivulta erilaisiin koodeihin ja testatkaa, miten ne toimivat, Karppinen neuvoo ja näyttää esimerkin.
PwmOut pwmMOSFET(D10).
Robotiikan keidas – klo 13.40
Robotiikkakampuksen kehittämisjohtaja Esa Santakallio on tullut paikalle tutustumaan HAMK Tech -tutkimusyksikön tiloissa nukkuvaan robottikoiraan. HAMK Techin kehitysinsinööri Milan Gautam herättää koiran ja näyttää, miten ketterästi nelijalkainen robottiystävä liikkuu.
Koiraa ohjataan peliohjainta muistuttavalla kaukosäätimellä. Langattoman verkkoyhteyden ja kameroiden avulla koiraa voisi juoksuttaa minne tahansa kampuksella, niin pitkälle kuin wi-fi-verkkoyhteys kantaa. Oikean koiran tavoin, terrierimäisesti pyörivän robokoiran ohjaus vaatii vakaita ja harkittuja toimia. Tämä dogi osaa jopa tanssia.
Riihimäen kaupungille robotiikka on tärkeä aihe. Robotiikkaa opitaan Riihimäellä päiväkodista peruskouluun ja toiselta asteelta aina HAMKiin asti. Riihimäen lukion robotiikan opinnot voi HAMKissa sisällyttää osaksi ammattikorkeakoulututkintoa.
– Robotiikkaan profiloituminen erottaa Riihimäen muista radanvarsikunnista. Maailma tulee mullistumaan niin valtavan nopeasti ja robotiikka tulee olemaan osa ongelmanratkaisua, Santakallio sanoo.
HAMKilaisille robotiikkakampuksen siltaava sidosryhmätyö näkyy yritysyhteistöinä ja esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksena.
– Tavoitteena on yhdistää opiskelija aitoon tuotekehitykseen, tulevaisuuden kehittämiseen, Santakallio innostuu.
Klo 14.40 robokoira palaa nokosille.
Käytävät ovat hiljenneet. Osa opetustiloista on vielä käytössä, mutta selvästi suuri osa opiskelijoista on jo lähtenyt kotiin.
Kohti huomista.
