Kun kerron, että HAMKin tavoitteena on olla digikyvykäs korkeakoulu, saan seuraavia vastauksia:
– Meillähän on jo osaamismerkit ja opettajien digivalmennus.
– Tietohallinto vastaa järjestelmäkehityksestä.
– Taas joku muotisana, jolla ei oikeasti tarkoiteta mitään.
Saan kyllä muitakin vastauksia, ja työ on lähtenyt organisaatiossamme oikeasti käyntiin.
DigCompOrg on lyhenne dokumentille ”Digiajan tehokasta oppimista edistämässä. Eurooppalainen viitekehys digikykyisille oppilaitoksille”. Tämä digikyvykkyyden viitekehys on EU:n yhteisen tutkimusyksikön rakentama kärrynpyörä, jossa tarkastellaan oppilaitoksen digitaalisen osaaminen ja toiminnan elementtejä useasta näkökulmasta. Malli ottaa kantaa opetusalalla toimivan organisaation kaikkiin toimintoihin:
- johtamiseen ja hallintoon
- opetukseen ja opiskeluun
- ammatilliseen kehittymiseen
- arviointiin
- oppisisältöihin ja opetussuunnitelmiin
- yhteisölliseen työskentelyyn ja verkostoitumiseen
- infrastruktuuriin.
DigCompOrg on tarkoitettu itsearvioinnin ja ohjauksen välineeksi, ja sen painopiste on digipedagogiikassa ja oppimisteknologioiden käytössä. Malli ei suoraan sovellu suomalaisessa korkeakoulussa käytettäväksi, vaan siitä pitää soveltaa tavoitteiden saavuttamisen väline.
DigCompOrg-viitekehys
Meillä HAMKissa ’digikyvykkyys’ on määritelty strategiseksi tavoitteeksi, ja sen eteen teemme työtä. DigCompOrg on eurooppalainen tutkimukseen perustuva malli pitkäjänteisen toiminnan ja vertailukelpoisen aineistotuotannon työkaluksi. Se kokoaa organisaation eri toiminnoissa työskentelevät roolit yhteisen asian ääreen ja antaa tekijöille virallisen ”selkänojan ja suurennnuslasin”. Vaikka malli on koko organisaation toiminnan kattava kehys, se on toteutettavissa vaiheittain ja toiminnoittain. Me olemme toistaiseksi käyttäneet kehystä itsearviointiin, mutta näemme potentiaalin laajemmankin joukon ristiinarviointiin. Arvioinnin tavoitteena on tietysti kehitys, ei arvostelu.
Käyttämistä ja kehittämistä samaan aikaan
Teimme DigCompOrgista ensin raakasuomennoksen. Näimme alusta saakka, että malli ei sinällään palvele meitä riittävästi, vaan siihen pitää tehdä oman toimintamme ja tavoitteidemme kannalta lisäyksiä ja muuttaa painotuksia. Teimme omaksi työkaluksemme dokkarimuotoisen taulukon: kirjasimme riveittäin kuvaajat määrityksineen ja tilan sanalliselle arviolle. Tämän taulukon kanssa sitten kävimme keskusteluja erilaisissa kokoonpanoissa ja arvioimme yhdessä prosessien toimijoiden kanssa asioiden tilaa. (Yhtenä esimerkkinä voi mainita Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen rakentamisen: infraan liittyviä digikyvykkyyskriteerejä on otettu huomioon jo uusien tilojen suunnittelun ja toteutuksen aikana, ei jälkikäteen korjattavana asiana.) Arvioinnin ohessa muodostuu jo suunnitelmia kehitettäviksi asioiksi, ja näiden toimenpidesuunnitelmien etenemistä on päästy arvioimaan jo joidenkin toimintojen kohdalla. Kaikki toiminnot johtamisesta infraan ja arvioinnista opetussuunnitelmiin käydään vaiheittain läpi.
Tehdäänkö yhdessä?
Näemme DigCompOrgin tärkeänä työkaluna koko kotimaiselle korkeakoulukentälle. Tavoitteenamme on muodostaa verkosto, joka kehittäisi yhteisesti työkalun ja sitä tukevat toimintatavat, jotta joka niemessä, notkossa ja saarelmassa ei olisi uniikkia käsitystä ja toteutusta digikyvykkyydestä. Toivomme, että tätä verkostotyötä voidaan edistää yhteisellä hankkeella.
Esittelemme kollegani Jaana Kullaslahden kanssa HAMKissa tehtyä DigCompOrg-työtä ITK-tapahtumassa Hämeenlinnassa 7.4. Tervetuloa mukaan kuulemaan ja ennen kaikkea keskustelemaan. Toivottavasti voimme myös jatkaa yhteistyötä!
Alkuperäinen: Promoting Effective Digital-Age Learning, A European Framework for Digitally-Competent Educational Organisations. Panagiotis Kampylis, Yves Punie, Jim Devine. EU 2015. http://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC98209/jrc98209_r_digcomporg_final.pdf
Discussion2 kommenttia
Pingback: Digikyvykkyyden viitekehys - DigCompOrg - jäsentää uuden tiimin toimintaa
Pingback: HAMKin digikyvykkyys itsearvioitu ensimmäistä kertaa - Digi-HAMK