Raikkaita kokeiluja Japanissa – Jalkinemuotoilun Mira vaihdossa

0

Mira Saxberg on neljännen vuoden jalkinemuotoilun opiskelija HAMKista. Ennen HAMKissa opiskeluaan hän on valmistunut valmistavaksi suutariksi. Keväällä 2018 hän suoritti kolmen kuukauden vaihto-opiskelujakson Tokiossa Japanissa Hiko Mizuno College of Jewelry -koulussa.

Miten päätit lähteä vaihtoon?
Koin vaihtoon lähtemisen vahvistavana tekijänä identiteettini rakentamisessa muotoilijana. Juurikin vaihtoni jälkeen voin sanoa seisovani huomattavasti tukevammalla alustalla tavoitteiden ja minäkuvani suhteen. Se loi uskoa taitoihini ja siihen, mitä haluan tehdä. Kohdemaan suhteen minulla ei ollut vaihtoehtoja, sillä koin japanilaisen sekä skandinaavisen muotoilun samankaltaiseksi välimatkasta ja kulttuurierosta huolimatta. Tämä kiehtoi minua paljon ja halusin oppia siitä lisää.

Kuvassa Mira on Japanissa yllään näyttelyyn tekemänsä kengät, sormus ja korvakoru.

Mitä opiskelit vaihdossa?
Opiskelin neljännen vuoden opiskelijoiden erikoistuneemmalla luokalla, joista vain kaksi oli lisäkseni jalkinemuotoilijoita. Lähiopettajani, sekä muut luokkalaiseni olivat korumuotoilijoita. Opintoni koostuivat kahdesta erilaisesta syvemmästä tutkimustyöstä, joiden pohjalta opintoni päätettiin näyttelyyn. Sain työskennellä raikkaan kokeilevasti koko vaihtoni ajan. Kokonaisuuteen kuului mm. Hollantilaisen taiteilijan workshop, Japanin Ellen päätoimittajan pitämä kurssi lehden taitosta sekä korugalleristin  luento.

Mikä oli parasta? Entä haasteellisinta?
Parasta oli ihan kaikki. Hetket jolloin epävarmuuteni nousivat esiin opettivat minulle paljon. Täysin uusi ja erilainen, mutta kotoisa kulttuuri vei mennessään. Pyrin olemaan sosiaalinen myös koulun ulkopuolella ja halusin nähdä Tokiosta mahdollisimman paljon. Haasteellista oli kenties tasapainottelu jo valmiiksi opittujen työskentelytapojen sekä uusien välillä. Varsinaista kulttuurieron aiheuttamaa hämmennystä en osaltani huomannut kuin koulumaailmassa, tuolloinkin vain hetkittäin

Suosittelisitko vaihtoon lähtemistä muille opiskelijoille?
Havaitsen opiskelijoiden kesken kasvavan osaamisen rinnalla epävarmuutta, etenkin luovilla aloilla. Itsensä kyseenalaistaminen kuuluu kasvuun, mutta se ei aina ruoki luovuutta. Näin ympäristöä jossa tavoitteilleni ja osaamiselleni voisi olla realistisestikin kysyntää. Luulen tällaisen omakohtaisen havainnon antavan huomattavaa uskallusta viedä ideansa loppuun asti, myös opinnoissa.

Kerro joku hauska sattumus vaihdosta!
Minut kutsuttiin japanilaisen suomen kielen opettajan kotiin, jossa hän tarjosi minulle ja oppilailleen suomalaisia pannukakkuja. Katsoimme Yle Areenasta Onnelia ja Annelia, opettajan pyytäessä minua kääntämään huudahdus ”Härrenduudelis!” sillä hän ei tiennyt sitä sanaa.

 

Leave A Reply