Hämeen ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutuksessa toteutettiin puun jalostus ja tuotteistaminen moduulissa projektityö, jonka osana opiskelijat tutustuivat puun uusiin ja tulevaisuuden käyttömuotoihin. Opiskelijat haastattelivat omaan aiheeseensa liittyen työelämän edustajia, hankkivat tietoa muista lähteistä ja kirjoittivat lopuksi aiheesta blogin. Tässä yhden ryhmämme kirjoitus, joka liittyy puun uusiin käyttömuotoihin rakentamisessa.
Kun Tupalan mäkeen aikoinaan lohkottiin tila, kävi tarpeelliseksi rakentaa suojaa sekä ihmisille, että karjalle. Ja piti äkeet ja auratkin saada säältä piiloon, joten työväki hevosineen suuntasi metsään, valitsi parhaimmat puut, veisti hirret ja sahasi lankkua. Rakennukselle katsottiin paras mahdollinen paikka ja alettiin rakentamaan. Puusta.
Puurakentamisella on pitkät perinteet, eikä puu itsessään rakennusmateriaalina ole uusi, vaan uutta on nykyinen teknologia ja sen tuomat lähes rajattomat mahdollisuudet. Puurakentamista halutaan lisätä sekä kansallisella, että EU:n tasolla. Käynnissä on tavoiteohjelma puurakentamisen lisäämiseksi osana ilmastostrategiaa. Suomen valtio on asettanut tavoitteekseen, että 45 % kaikesta julkisesta rakentamisesta olisi puurakentamista vuoteen 2025 mennessä. Samaan aikaan myös kiertotalous on mukana tavoiteohjelmissa. Kuulostaa hurjalta suunnitelmalta ja aikataulu on tosiaan nopea, mutta täysin mahdotonta se ei ole.
Viisaammat valinnat
Kiertotalousajattelu rakentamisessa lisää painotusta materiaalivalintoihin ja hyvään pitkän aikavälin suunnitteluun. Jotta rakentaminen olisi kestävää ja kiertotalouden periaatteiden mukaista, tulee kestävyyden toteutua ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti. Parhaat materiaalit ovat uusiutuvista raaka-aineista, ne ovat täysin kierrätettävissä sekä energiatehokkaita ja luonnollisesti ekologisia, kuten puu ja erityisesti suomalainen puu. Puuta jatkojalostamalla insinööripuutuotteeksi raaka-aineen arvo lisääntyy ja resurssiviisaus paranee.
Uusista tuotteista CLT:n (Cross Laminated Timber) eli ristiinliimatun monikerrospuun käyttö on tasaisesti yleistynyt ja uusia puukerrostaloja on rakenteilla kattavasti koko maahan. Pientalot perinteisesti ovat olleet puurunkoisia kautta aikojen, mutta kerrostaloja ei ole aiemmin puusta juuri rakennettu. Syitä tähän on varmasti monia, mutta suurimpina esteinä, tai hidasteina, ovat olleet paloturvallisuuteen liittyvät asiat, puurakentamisen taito ja koulutus sekä kaikki betonirakentamiseen liittyvä politiikka.
Toisin kuin ristiinliimatusta massiivipuusta ehkä ensimmäisenä tulee mieleen, se on erittäin huonosti palavaa materiaalia. Tulessa sen pinta ainoastaan hiiltyy, mutta materiaali ei syty palamaan kauttaaltaan. Samankaltainen ilmiö tapahtuu, kun pienen kiukaan tulipesään laitetaan valtavan kokoinen ja melko tuore koivupölkky. Tuli hiipuu ja pölkky on nokinen pinnasta. Uuden asian tuominen vanhaan, syvälle juurtuneeseen ajatustapaan on todella hidas prosessi eikä ihmeitä tapahdu hetkessä.
Tehokas työmaalla, ilmasto kiittää
Puurakentamisen eduksi on laskettava uusiutuva, hiiltä sitova raaka-aine sekä moduulirakentamisen mahdollisuus. Puu ei myöskään vaadi vastaavanlaisia kuivumisaikoja kuten betoni. Tuore puu muuttuu kuivuessaan lujaksi ja kestäväksi materiaaliksi. Vähän kuin betonikin, mutta puu on betonia huomattavasti kevyempää. Näin ollen moduulielementtejä on mahdollista valmistaa tehtaassa kuivissa olosuhteissa ja kuljettaa työmaalle vasta pystytystä varten. Jopa korkean rakennuksen pystyttäminen on nopea operaatio, vaikka se saattaakin vaatia pidemmän suunnitteluajan. Pystyttäminen voidaan suorittaa aina hyvän sään aikaan ja lopuksi suojaksi asennetaan vesikatto. Rakennusajan tehostaminen vähentää myös rakennuksen hiilijalanjälkeä merkittävästi.
Euroopassa CLT on rakennusmateriaalina ollut käytössä jo pitkään, mutta Suomessa CLT-osaaminen on vielä alkutaipaleella. Uusia CLT-tuotantolaitoksia on viime vuosina hiljalleen käynnistetty ja puurakentaminen yleisestikin kerrostalojen osalta on saanut tuulta purjeisiin. Puurakentamisen tietotaito sekä koulutuksen laatu paranevat jatkuvasti myös täällä pohjolassa, Suomessa. Puurakentamisella on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa ja hiilivarastojen lisäämisessä. Kasvaessaan metsässä, puu sitoo hiiltä ilmasta itseensä toimien näin hiilinieluna. Kun puu kaadetaan käytettäväksi rakentamisessa, muuttuu hiilinielu hiilivarastoksi. Puun ilmasta sitoma hiili ei poistu rungosta savuna ilmaan, kuten polttaessa, vaan säilyy satoja vuosia esimerkiksi rakennuksen muodossa.
Sisustamisen monet vaihtoehdot
Uusi teknologia lisää mahdollisuuksia myös korjausrakentamiseen ja sisustusmateriaalien valintaan. Perinteisten puupaneelien sijaan on mahdollista valita mitä erilaisempia puisia pintaratkaisuja sisustuksen näkökulmasta tai vaikkapa akustiikan parantamiseksi tarvitsematta tinkiä ulkonäöstä. Esimerkiksi kaikille suomalaisille tutun eduskuntatalon sisäseinät saivat peruskorjauksessa puukuidusta valmistetun ruiskupinnoitteen parantamaan suuren tilan akustiikkaa. Lähtökohtana tälle blogille haastattelimme Lumir Oy:stä Tuomas Hännistä. Lumirin päätuotteita ovat hiilineutraalit, biopohjaiset ruiskutettavat akustiikkapinnoitteet: Lumir Spray (6 mm), Lumir Comfort (8 mm) ja antibakteerinen Lumir Hygiene sekä Lumir Board-levyt. Pinnoitteet sopivat kaikkiin laadukasta akustiikkaa ja jälkikaiunnan välttämistä tarvitseviin tiloihin, kuten kouluihin, sairaaloihin ja virastoihin, ei kuitenkaan konserttisaleihin.
Mainittava on myös Woodio Oy:n saniteettikalusteet. Posliinipytyllä istuessa ja lavuaaria tuijotellessa ei ehkä ensisijaisesti tule ajatelleeksi, että nämäkin voisi tehdä puusta, mutta nykypäivänä se on mahdollista. Kaiken kukkuraksi nämä ekologiset saniteettikalusteet ovat todella näyttävän näköisiä ja kauniisti muotoiltuja. Samalla teknologialla puuhakkeesta ja hartsista voidaan valmistaa vaikka mitä kovia tuotteita ja kalusteita, kun vain rakennetaan oikeanlaiset muotit, jossa puuhake ja hartsi kovettuvat tarvittavaan muotoon.
Metsä – osa suomalaisuutta
Meitä suomalaisia ympäröi lukematon määrä metsiä, jossa vihreä kultamme eli puut kasvavat. Voimme työstää ja rakentaa puusta melkein mitä vaan. Tulevaisuudessa puun käyttö rakentamisessa tulee varmasti lisääntymään nykyisestään. Puurakentaminen tulee olemaan yksi tärkeimpiä rakentamiseen liittyviä teemoja, olkoon se sitten perinnerakentamista tai uudisrakentamista. Ja miksi ei olisi, sillä meillä on valtava osaaminen koko puutuotannon arvoketjussa, meidät tunnetaan kansainvälisesti ja meillä on mahdollisuudet ponnistaa hirsi- ja puurakentamisen maailmanluokan toimijaksi, ilmastoystävällisen rakentamisen puolesta.
Tupalan mäen torppa on nyt toiminut jo reilun parin sadan vuoden ajan hiilivarastona Tupalan tilalla. Torpan tuvassa on aikojen saatossa viettänyt aikaa monta erilaista perhettä, joista on kasvanut ja kehittynyt monen alan ammattilaisia tähän pieneen pohjoiseen maahan. Torppa ei ole kärsinyt homevaurioista, eikä sisäilmaongelmista ja tulipalotkin se on onnistunut välttämään. Niin kauan, kun torpassa asuu ihmisiä, jotka siitä pitävät huolta myös tulevaisuudessa, on sillä vielä satoja vuosia edessä.
Teksti: Taina Wallenius, Juha Pajala, Tomi Lääperi, Sanna Ketola ja Taina Kukko-Väisänen
Lähteet:
Amiri, A., Ottelin, J., Sorvari, J., Junnila, S. (2020) Cities as carbon sinks—classification of wooden buildings Environmental Research Letters https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/aba134
Hänninen, T. (31.3.2021), henkilökohtainen tiedonanto. Lumir Oy.
Lumir Oy. (2021). Clear your soundscape. https://lumir.fi/
Puuinfo Oy. (23.6.2020). Monikerroslevy (CLT). https://puuinfo.fi/puutieto/insinoorituotteet/monikerroslevy-clt/
Woodio . (2021). Yes, it’s wood. https://woodio.fi/
Ympäristöministeriö. (8.9.2020). Julkinen puurakentaminen. https://ym.fi/documents/1410903/38439968/Julkisen-puurakentamisen-kansalliset-tavoitteet-45F5028E_8436_408A_8CD7_510C6C1AD000-161609.pdf/1fc95a52-5c50-4c9b-1f5d-325395658d72/Julkisen-puurakentamisen-kansalliset-tavoitteet-45F5028E_8436_408A_8CD7_510C6C1AD000-161609.pdf?t=1603259868530
