Teknologisesta kehityksestä huolimatta ihmiset käyvät tarpeillaan 5—7 kertaa vuorokaudessa. Pohjois-Amerikassa kuluttajat käyttävät vessapaperia asiointiinsa keskimäärin n. 23kg vuodessa. Vähiten paperia käytetään Afrikassa, noin 0,4kg / asukas. Suomalainen käyttää vessapaperia noin 15 kg vuodessa. Jos siirtyisimme paperittomaan vessaan, miten luonto kiittää?
+ metsiin jää enemmän puuta sitomaan hiilidioksidia ja puhdistamaan ilmaa
+ vältytään paperin hajoamisprosessissa syntyviltä kasvihuonekaasuilta varsinkin maissa, joissa jätehuolto tai jätevedenpuhdistus on puutteellinen tai puuttuu kokonaan
+ hakkuiden, kuljetusten ja valmistuksen aikaiset päästöt vähenevät
+ paine esim. sademetsän raivaamiseen puuplantaasien tieltä helpottaa joka puolestaan suojaa luonnon monimuotoisuutta
Suurin osa wc-paperin negatiivisista ympäristövaikutuksista johtuu runsaasta energiankulutuksesta valmistuksen aikana. Toisaalta suuri osa vessapaperin valmistuksessa käytettävästä raaka-aineesta on Suomessa metsäteollisuuden ’tähteitä’, siis tavaraa, joka ei välttämättä kelpaa muuhun käyttöön. Vessapaperia valmistetaan myös kokonaan kierrätetystä tavarasta, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat koko elinkaari huomioiden n. 30% pienemmät kuin uusiokuidusta valmistetun wc-paperin.
Mutta mitä wc-paperin tilalle, jos haluat toimia ympäristöystävällisesti sekä hygieenisesti näillä pakollisilla käynneillä?
Erityisesti Japanissa suositut Washletit ovat huippumoderneja wc-istuimia, joissa pyllyn pyyhkimisen sijaan säädellään käsinojassa olevista nappuloista millaisen vesisuihkun wc-pönttöön integroidusta bideestä haluaa alaosastonsa puhdistamiseen. Täysin paperittomaksi vaihtoehdoksi Euroopassa voi valita bideen tai Pohjoismaissa vielä nerokkaamman bidee-käsisuihku– pyyhe -yhdistelmän. Normaali uudenaikainen wc-istuin käyttää vettä noin 4l / veto. Tämä määrä ei sisällä pesuun käytettävää vesimäärää. Vesipesulla voidaan säästää sekä paperia että paperinvalmistukseen käytettäviä kemikaaleja. Menetelmä on myös hygieenisempi, sillä käsipesu tuuppaa helposti unohtumaan. Asia ei ole kuitenkaan näin mustavalkoista ja vesipesullakin on vaikutuksensa:
– 5% Japanin kotitalouksien päästöistä (2004) aiheutuu juuri Washletien käytöstä.
– Suomessa vuonna 2017 asumisen energiankulutuksesta 15% johtui käyttöveden lämmityksestä. Kuivaukseen käytettyjä pyyhkeitä tai liinoja pestessä tulee huomioida pyykinkuivaustapojen suuri energiankulutus; narukuivaus ulkona vie 0 kWh, mutta kuivausrumpu kuluttaa jopa yli kolme kertaa enemmän energiaa kuin itse pesu.
– vesipesu ei myöskään ole toimiva vaihtoehto monessa osaa maailmaa puhtaan veden pulan vuoksi. Meillä iso kysymys on myös se, miksi käytämme juomavedeksi puhdistettua vettä huuhtelemaan wc:n, ja kierrätämme taas veden uudelleen puhdistettavaksi.
Laskennalliset arvot yhden WC-paperiarkin tai vesilitran hiilijalanjäljestä ovat pienet suhteutettuna esimerkiksi liikenteen hiilijalanjälkeen, mutta omien kulutustottumuksien kriittinen tarkastelu ja muuttaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Mitä useampi ihminen vähentää kulutustaan oli sitten kyse vessapaperista, lämpimästä vedestä, ruuasta tai vaikkapa vaatteista, sitä suurempi vaikutus myös näistä pienemmistä teoista kertyy.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN (Ympäristösuunnittelija, AMK) opiskelijat selvittivät osana opintojaan erilaisiin ympäristöasioihiin liittyvien väittämien taustoja ja todenperäisyyttä – ovatko väittämät faktaa vai fiktiota. Kirjoitus on koostettu opiskelijoiden Laura Eklundin ja Sanna Kähkölän faktantarkistusten perusteella. Lisää faktantarkistuksia löytyy FaceBookista Hamk, Kestävä kehitys. Ohjaajina moduulissa Ulla-Maija Knuutti ja Tarja Koskinen.
