Paikkatieto-opetusta ja golfkentän kehittämistä – Bioinssit Lepaalla

Yhdistääkö Biotalouden insinööri -opiskelijaa ja golfkenttää muukin kuin mahdollinen golfinpeluu? No tottahan toki. Loppusyksystä kolmannen vuosikurssin bioinssiopiskelijat tekivät osana opintojaan paikkatietoprojektia liittyen Lepaan golfkenttään. Paikannustekniikka ja älykäs logistiikka -moduulissa opitaan logistiikan ja paikkatiedon perusasioiden lisäksi soveltamaan paikkatietoa ja aiemmin opittua insinööriosaamista käytännön kohteeseen.

Lepaalla on lähdetty tekemään infra- ja viheromaisuuden hallintarekisterin rakennetta kampusalueelle ja tavoitteena on ollut laajentaa rakenne kattamaan myös golfkenttä. Bioinssiopiskelijat saivatkin tehtäväkseen suunnitella rakenteen golfkentälle. Opiskeltava kokonaisuus muodostui ennakkotehtävästä, kahdesta lähipäivästä Lepaalla, kehitystehtävän loppuesityksestä ja kehitystehtävän kokoavasta raportista.

Ennakkotehtävän tarkoituksena oli avata omia kokemuksia viheralasta ja sen palveluiden käytöstä  sekä perehtyä viheralaan ja siihen liittyvään paikkatietoon. Tässä käytettiin apuna Helsingin kaupungin karttapalvelua https://kartta.hel.fi/, josta löytyykin paljon dataa viheralan omaisuustietoon liittyen. Palvelussa on erilaisia karttoja, ilmakuvia ja yksityiskohtaista tietoa viheralueisiin liittyen.

Lähipäivissä saatiin käsitystä yleisesti siitä, mitä omaisuudenhallintarakenteella tarkoitetaan. Golfkentän asiantuntija kävi kertomassa golfkentän hoitamisesta, golfin pelaamisesta sekä golfkentän hallinnoinnista.  Lisäksi opiskelijat perehtyivät Lepaan opettajien kanssa satelliittipaikannukseen ja paikannuslaitteisiin sekä dronen hyödyntämiseen paikkatietoaineiston keräämiseksi.

Paritehtävänä tehty kehitystehtävä sisälsi golfkentän omaisuudenhallintarakenteen suunnittelun lisäksi ideointia siitä, miten golfkenttää ja sen toimintoja voitaisiin kehittää. Tässä kohtaa opiskelijat pääsivät soveltamaan yli kahden vuoden aikana oppimaansa käytäntöön ja ideat olivatkin hyvin luovia:

• Mobiilisovellus voisi tarjota pelaajille esimerkiksi golfpallon paikannukseen, säähän, tulosten kirjaamiseen ja vertailuun sekä palautteen antoon liittyviä palveluita.
• Pelaaja voisi merkitä oman pallonsa digitaalisesti, jolloin tunnistamisessa voitaisiin käyttää esimerkiksi RFID-tunnistinta.
• Golfpalloon voitaisiin liittää paikkatunnistin, jolloin pallon katoaminen olisi lähes mahdotonta.
• Vaaratilanteiden ehkäisemikseksi voitaisiin digitaalisessa kartassa nähdä muut väylillä liikkuvat ihmiset. Tämä vaatisi sen, että jokaisella pelaajalla olisi jonkinlainen paikannus käytössä.
• Kartoissa voisi nähdä myös väylien layoutin ja niihin liittyvät rakenteet, joihin voisi perehtyä etukäteen.
• Paikannuksella varustetut robottiruohonleikkurit vähentäisivät ihmistyövoiman käyttöä ja välittäisivät reaaliaikaista tietoa siitä, mitkä alueet on hoidettu.
• Kastelujärjestelmään liitetyt kosteusanturit varmistaisivat tasaisen ja sopivan kosteuden kentällä.
• Kasteluputkiston tukkeumat voitaisiin havaita virtausmittareiden ja paikannuksen avulla.

Paikkatietoprojektin kautta opiskelijat saivat käsityksen viheralasta sekä siitä, miten paikkatietoa ja paikkatietojärjestelmiä hyödynnetään viheralalla. Kehittämisprojektin kautta golfkentän toiminnot ja hoito tulivat tutuiksi. Opiskelijat osasivat hyödyntää aiemmin opittua ja soveltaa sitä Lepaan golfkentän tarpeisiin.

>> Tieto- ja viestintätekniikka, biotalous – koulutuksen kotisivu