Hämeen ammattikorkeakoulun ja Vanajavesikeskuksen yhteisessä Isosorsimo – rantojen riesasta resurssiksi -hankkeessa syksyllä 2020 kartoitettiin isosorsimon levinneisyyttä ja torjuntakeinoja. Hankkeessa myös tutkittiin mahdollisuuksia tämän sitkeän vieraslajin hyötykäyttöön sen poistamisen jälkeen esimerkiksi polttoaineena. Opiskelijatiimimme HAMKissa selvitti tällöin riesasta tehtyjä kansalaishavaintoja Kokemäenjoen valuma-alueella.
Projektissa kartoitimme havainnot Kanta-Hämeestä Poriin vuosilta 2012–2020 ja vertailimme niitä havaintopaikkojen vedenlaatuun sekä maaperään. Aineistoina käytimme Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-havaintoaineistoa, Geologian tutkimuskeskuksen pintamaaluokitusta ja Suomen Ympäristökeskuksen aineistoa vesistöjen ekologisesta tilasta. Kaksi viimeistä pohjautuvat tieteelliseen tutkimukseen ja analyysiin, ja ensimmäinen puolestaan edustaa kansalaisten ja asiantuntijoiden yhteistyötä, eli kansalaistiedettä.
Heinä röyhyineen tunnista – havainnoi vierasta!
Lajitietokeskuksen havaintoaineistoon on koottu yli 1600 isosorsimohavaintoa useista eri lähteistä 1800-luvulta lähtien. Havaintoja on kertynyt yksittäisiltä harrastajilta, kansalaistiedehankkeissa, viranomaisilta ja tieteellisen työn tuloksena. Havainnot sisältävät myös tieteellisiä kokoelma-aineistoja. Aineisto sisältää tiedot muun muassa havaintovuodesta, havainnon sijainnista ja lähteestä. Osaan havainnoista on myös kuvattu havainnon laajuus numeraalisesti, sanallisesti tai valokuvina.
Lajitietokeskuksen havainnot aineistossamme vuosilta 2012–2020 olivat kansalaisten ilmoittamia ja asiantuntijoiden vahvistamia. Ilmoituksen voi tehdä joko kirjautumalla Laji.fi-sivustolle, tai kirjautumatta, avoimella lomakkeella esimerkiksi Vieraslajit.fi-sivujen kautta. Lajitietokeskuksen sivuilla voit kirjautua ja täyttää vieraslajien havaintolomakkeen. Samoista palveluista löytyy myös tietoa ja kuvia vieraslajeista helpottamaan tunnistusta. Kansalaistieteessä ihmiset vapaaehtoisesti edistävät tieteellistä tutkimusta esimerkiksi keräämällä uutta tai jalostamalla olemassa olevaa ajantasaista tietoa tutkimuksen käyttöön. Tässä tapauksessa isosorsimon leviämisen seuraamiselle torjunnan suunnittelun ja torjuntatoimien vaikuttavuuden arvioimiseksi.
Mistä löydät esiintymän? Missä vesissä viihtyy hän?
Projektissamme kansalaishavaintoja oli kaikkiaan 84 kappaletta, joista 35 sijoittui Kanta-Hämeen alueelle. Suuri osa kirjauksista oli vailla esiintymän laajuustietoja, mutta osaan havaintoja liittyi yksiselitteisen kuvaavia ilmauksia, kuten Hattulassa, Mierolan kylässä Vanajaveden rannalla seissyt havainnoitsija sanoisi: ”tuhansittain” kasveja. Tai myöhemmistä, vuoden 2021 havainnoista silmään pistänyt proosallinen näkymä: “Kantolanniemen siirtolapuutarhan ranta-alue kauttaaltaan täynnä isosorsimoa”.
Runsaslukuisiksi ilmoitetut havainnot paikantuivat kartoituksessa laadultaan enimmäkseen tyydyttäviin tai välttäviin vesiin. Maaperässä isoissa esiintymissä erottuivat hienoisesti savi ja hiekkamoreeni. Rantojen riesa ei kuitenkaan karta muunkaanlaisia vesiä tai maaperiä, vaan on Vanajavedeltä liplatellut itsensä 20 viimeisimmän vuoden aikana Kokemäenjokea pitkin aina Porin rannikolle asti, samoin itään ja koillisen suuntaan kohti Päijännettä.
Anna panokses taisteluun – kirjaa sorsimot palveluun!
Vaikeasti hävitettävä isosorsimo on rantojen riesa koko Kanta-Hämeen alueella, erityisesti Vanajavedessä. Opiskelijaprojektien tuloksia voi käyttää osaltaan suuntaamaan Vanajavesikeskuksen toimenpiteitä, mutta kasvin hävittäminen vaatii työtä kaikilta. Vähintä mitä meistä jokainen voi tehdä tänä kesänä, on isosorsimon havainnointi ja ilmoittaminen, siitä tunnet sä luonnonystävän!
Teksti: Ria Kivirinne, Elina Mäkelä, Julia Pajula, Laura Vänskä ja Raisa Wegelius, HAMKin kestävän kehityksen monimuoto-opiskelijoista koostettu tiimi
>> Koulutuksen kotisivu: https://www.hamk.fi/amk-tutkinto/metsatalous-metsatalousinsinoori-amk/
