Kestävän kehityksen opiskelijat Isosorsimon kimpussa

Kestävän kehityksen ensimmäisen vuoden monimuoto-opiskelijoilla on kevään ajan meneillään isosorsimoihin liittyvä projekti yhteistyössä Isosorsimo – rantojen riesasta resurssiksi -hankkeen kanssa. Tutkimme projektissa kyseistä vieraslajia, sen esiintyvyyttä ja kasvupaikkoja sekä kasvin poistamista niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Järjestämme huhtikuussa Vieraslaji matalaksi- virtuaalisen konenäytöksen, jossa esittelemme projektin tuloksia ja lisäämme tietoisuutta vieraslajeista. Tapahtuman tavoitteena on yhdistää koneyrittäjät ja isosorsimo-ongelman kanssa painivat maanomistajat sekä tiedottaa mekaanisesta kasvinpoistosta ja sen moninaisista mahdollisuuksista.

Isosorsimo on vankkavartinen ja suurikokoinen vesikasvi, joka valtaa alkuperäisiltä vesikasveilta elintilaa. Vaikka isosorsimo on tehokkaasti leviävä kasvilaji, sitä ei vielä ole määritelty EU:n tasolla haitalliseksi vieraslajiksi. Suomessa se on katsottu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Vaikka isosorsimosta on paljon haittaa, siitä on myös jotain hyötyä. Vesilinnut voivat hyödyntää isosorsimokasvustoja pesimisalustana ja kasvillisuus suojaa rantoja eroosiolta.

Mikä tekee isosorsimosta inhottavan?
Vallattuaan rannat alkuperäiseltä kasvilajistolta, isosorsimo muuttaa myös kalojen, rapujen ja vesilintujen elinympäristöjä. Suuret ja vaikeakulkuiset isosorsimokasvustot haittaavat myös ranta-alueiden virkistyskäyttöä, kuten kalastusta, uimista ja veneilyä. Vesillä liikkuessa saattaakin törmätä isosorsimoon kirjaimellisesti, sillä isosorsimokasvusto voi irrota vedenpohjasta laattana ja liikkua virtausten mukana uusille paikoille ja näin olla vaaraksi veneilijöille. Torjuntaa rajoittaa usein se, ettei isosorsimoa tunnisteta vieraslajiksi. Isosorsimo on jo levinnyt ympäri Suomea, mutta voiko isosorsimosta päästä vielä eroon?

Opiskelijatiimit selvittivät ominaisuuksia ja levinneisyyttä
Projektia varten opiskelijat jaettiin kahdeksaan tiimiin. Kolme opiskelijatiimiä selvitti projektin aikana isosorsimon ominaisuuksia ja levinneisyyttä eri puolilla Suomea. Tuoreimpien havaintojen osalta selvitettiin myös esiintymien sijainti- ja lähivesistöjen vedenlaatua, sekä yhteyttä veden laadun ja isosorsimoesiintymien välillä. Lisäksi tehtiin ristiin vertailua maaperän, pintavedenlaadun ja isosorsimoesiintymien välillä. Isosorsimon haivattiin viihtyvän savimaalla tai kokonaan veden varassa, mutta se menestyi monenlaisilla kasvupaikoilla. Vaikuttavaa ympäristötekijää isosorsimoesiintymille ei vielä ole löytynyt, mutta joidenkin lähteiden mukaan kasvi viihtyy rehevissä vesistöissä. Vieraslajien levinneisyyden osalta voikin olla perusteltua tarkastella myös vedenlaadun ja maaperän kaltaisia tekijöitä, joita voidaan hyödyntää vieraslajien leviämisen ennakoinnissa ja torjunnan suunnittelussa.

Kolme opiskelijatiimiä selvitti isosorsimoiden poistoon käytettyä konekantaa Suomessa. Ryhmät ovat etsineet tietoa erilaisista torjuntatavoista sekä haastatelleet koneiden valmistajia. Koneyrittäjien kartoittamista on vaikeuttanut se, että kaikista yrittäjistä ei ole mahdollista löytää netistä tietoa. Käytössä on Watermasterin  ja REMUn kaltaisten tehdasvalmisteisten koneiden lisäksi itse tehtyjä koneita, joista ei ole mahdollista saada tietoa, ellei koneen rakentanutta yrittäjää tavoiteta. Tähän mennessä tehtyjen selvitysten perusteella ruoppaus olisi isosorsimon poistoon paras menetelmä. Niittokin toimii, mutta se on hidasta ja työlästä, koska vaatii useita niittoja kasvukauden aikana. Tosin eri vesikasvienpoistoon lukeutuvien toimijoiden kesken on vallalla erilaisia näkökulmia, joten yksiselitteisesti parasta menetelmää ei voida sanoa. Selvityksissä on noussut esiin vieraslajien poistoon liittyviä uhkatekijöitä. Vieraslajien poistossa on vaarana, että kasvinpoiston ekologiseen kiertoon vaikuttavat ongelmat eivät ole urakoitsijan eikä työntilaajan tiedossa, ja näin ollen tehty työ saattaa aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Vastuu on työntilaajalla, jonka tietämystä asiaan ei voida olettaa. Harkitusti tehty suunnitelma ja tutkimus vesikasvien poistosta olisi paikallaan, olemme miettineet, että valtakunnallinen suunnitelma vesikasvien poistoon voisi olla upea edistysaskel päästä eroon esimerkiksi isosorsimosta, vastuullisesti. Huolettoman vesikasvienpoiston seurauksena voidaan tuhota ympäristöä, sekä alkuperäistä kasvillisuutta, joka tulisi säilyttää.

Kansainvälista torjuntaa selvitettiin
Yksi opiskelijatiimeistä selvitti isosorsimon ja muiden vieraslajien poistoa ulkomailla. Kansainvälisissä torjuntakeinoissa yleisin keino oli kemialliset torjuntakeinot. Torjunta-aineiden käyttöä on perusteltu sillä, että ne ovat vähemmän haitallisia alueen alkuperäiselle luonnolle kuin haitalliset vieraslajit ja niiden leviämisen aiheuttamat ongelmat. Joissain tapauksissa torjunta-aineita on käytetty usean vuoden ajan ilman, että sillä on ollut vaikutusta alkuperäisiin lajeihin. Selvityksessä havaittiin, että vaikka haitallisten vesikasvien torjuntaan on olemassa useita erilaisia menetelmiä, ei niiden torjuntaan ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Tehokkain tapa on kontrolloida vieraslajien maahantuontia ja näin ehkäistä vieraslajien leviämistä. Lisäksi tarvitaan seurantaohjelma haitallisten vieraslajien varhaiseen tunnistamiseen ja havaitsemiseen. Suomessa tehdään aktiivisesti töitä, jotta isosorsimo luokiteltaisiin kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Tärkeintä haitallisten vesikasvien torjunnassa on vastuulliset toimijat, johdonmukainen toiminta, hyvä torjuntasuunnitelma, rahoitus sekä sitoutuminen torjuntatyöhön.

Viestintätiimi on pitänyt palavereita tilaajien kanssa aktiivisesti, ja keskittynyt virtuaalitapahtuman suunnitteluun. Haluamme toteuttaa viestinnän tavalla, jolla saamme mahdollisimman laajan yleisön tutustumaan vieraslajien tuomaan laajalti ylettyvään monimutkaiseen ongelmaan kasvilaji isosorsimon kautta.

Teksti:  Julia Pajula, YSKEM20, kestävän kehityksen opiskelija
Kuvat: Mika Soramäki, projektipäällikkö

> Kestävän kehityksen koulutuksen kotisivu