Lepaan puutarhatalouden opiskelijat Milla Kössilä, Roosa Mattila, Milla Mäkelä ja Samuel Liuha testasivat salaatinviljelyä kerrosviljelykontissa. Jutussa tulevien hortonomien kokemuksia ja kommentteja.
Ruoantuotannon uusia menetelmiä kehitetään ja ne myös kiinnostavat ihmisiä maailmanlaajuisesti. Kerrosviljely voisi olla tehokkuuden ja energian säästön kannalta taloudellisesti kannattava kasvituotannon muoto.
Lepaan perinteisessä puutarha-alan näyttelyssä oli elokuussa vieraiden ihasteltavana italialainen kerrosviljelykontti. Kontin on toimittanut Idromeccanica Lucchini ja itse Matteo Luccini oli Lepaalla asentamassa konttia käyttövalmiuteen. Kontissa on runsaasti automatiikkaa, joten kaikkia kasvutekijöitä pystytään säätämään halutun mukaisiksi. Me Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön puutarhatalouden hortonomiopiskelijat pääsimme tutustumaan konttiin ja kerrosviljelyyn syksyllä opintojen alettua. Opiskelijoille kontti tarjoaa mahtavan tilaisuuden päästä käytännössä kokeilemaan kasvatusolosuhteiden vaikutuksia kasvien hyvinvointiin ja kasvuun.
Valotuksessa mentiin äärimmäisyydestä toiseen
Ensimmäinen salaattierä kylvettiin syyskuun lopussa. Kylvimme konttiin kahta eri lehtisalaattilajiketta (Frillice ja koelajike E01C.10991) kahteen eri kokoiseen ruukkuun. Ruukut jätettiin muovilla peitettynä itämään kontin ulkopuolelle puistohallin viileyteen, sillä salaatti itää paremmin viileässä, ja muovi auttaa kosteuden ylläpidossa. Lisäksi halusimme vielä puhdistaa kontin viimeisen kerran kunnolla ennen sen käyttöönottoa. Pienet siementaimet siirrettiin konttiin kylvöä seuraavana päivänä.
Toisena päivänä kylvöstä poistimme muovin ja laitoimme konttiin valot päälle. Muutamaa päivää myöhemmin havaitsimme, että taimien sirkkalehdet olivat kihartuneet tiukasti alaspäin. Arvelimme kihartumisen syynä olevan sen, että olimme laittaneet taimiparoille aivan liian korkean valointensiteetin. Laskimme valointensiteetin alimmalle mahdolliselle tasolle, ja jo parin päivän päästä sirkkalehdet olivat huomattavasti suoristuneet. Valointensiteettiä nostettiin myöhemmin portaittain.
Myös kontissa olevien LED-valojen valospektriä on mahdollista säätää kasvuvaiheen ja kasvatettavan kasvin tarpeiden mukaan. Salaatin kasvatuksen alussa havaitsimme, että taimet venyivät pituutta. Sinisen valon määrä oli tuolloin kohtalaisen alhainen, ja reagoimme venymiseen säätämällä valotukseen korkeimman mahdollisen sinisen valon osuuden (12 %). Kasvun venyminen loppui odotetusti.
Loppukierrosta totesimme kuitenkin liioitelleemme. Kasvu oli todella tiivistä, joten päätimme vuorostaan laskea sinisen valon määrää, mutta vain puoleksi tunniksi valojen käynnistyksen ja sammutuksen yhteyteen. Tämä tehtiin siksi, että kasvit ovat herkimpiä venymiselle aamulla ja illalla.
Myös ilmastonsäätöä opiskeltiin yrityksen ja erehdyksen kautta
Ilmaston säätämiseksi konttiin oli hankittu Senmaticin LCC4-automatiikka, johon opastus saatiin Senmaticin tarjoamalla parin päivän pikakurssilla. Aluksi loputtomalta tuntuva määrä asetuksia tuntui ajoittain lannistavalta, ja viljelyn puolivälissä jouduimme lähettämään avunpyynnön elokuussa meitä opettaneelle Senmaticin työntekijälle.
Haasteita tuotti lähinnä lämpötilan hallinta, sillä päällä ollessaan LEDit lämmittävät konttia yllättävän paljon erityisesti korkean intensiteetin asetuksilla. Automatiikan asetusten nimet olivat välillä monitulkintaisia, ja ajoittain paremman tiedon puutteessa suorastaan testailimme, mitä ne tarkoittavat. Loppujen lopuksi opimme säätämään ilmastoa suhteellisen hyvin, mutta järjestelmästä löytyy yhä sivutolkulla asetuksia, joita kukaan meistä opiskelijoista ei vielä ymmärrä.
Kastelussa riitti pohdittavaa
Seuraava oppimisen aihe oli kasteluautomatiikan käyttö ja kastelutarpeen arviointi. Konttiin oli hankittu kastelujärjestelmä ja lannoitteensekoittaja (Senmatic, AMI Penta). Parin tunnin klikkailun jälkeen onnistuimme löytämään kaksi kasteluohjelmatyyppiä, viikko- ja vuorokausiohjelman. Kontissa on kiertävä kastelu, joka toimii altakasteluna. Vesi siis pumpataan lannoitteensekoittajalle, jonka sensorein varustettu automatiikka kontrolloi ja säätää pH:ta ja johtokykyä, sekä annostelee ravinteita halutussa suhteessa. Lannoitteensekoittajalta ravinteikasta vettä pumpataan kasvatuspöydille. Kastelun päättyessä vesi valuu painovoimaisesti poistoaltaaseen, josta vesi vuorostaan kierrätetään kastelun taas käynnistyessä lannoitteensekoittajalle.
Alkuun päätimme kastella taimia noin joka toinen päivä, ja pitkään tämä olikin aivan riittävä määrä. Kolme viikkoa kylvöstä siirryimme kastelemaan ruukkuja päivittäin ja pian tämän jälkeen aloimme kastella taimia kahdesti. Myöhemmin lisäsimme kastelua jopa viiteen kertaan vuorokaudessa.
Mittasimme kasvualustan kosteutta punnitsemalla ruukut, yleensä ennen ja jälkeen kastelun. Näiden painojen sekä ruukun tilavuuden avulla laskimme kasvualustassa olevan vesitilavuuden. Alkuun tekniikkamme toimi toivotulla tavalla, mutta taimien kasvaessa tämän mittaustekniikan tarkkuus tietysti heikkeni. Salaattien kasvu lisääntyi kierron lopulla ennakkovaroituksista huolimatta yllättävän räjähdysmäisesti, ja kastelun lisäys pääsi viivästymään. Luultavasti sen seurauksena salaatin lehtiin kehittyi lehdenreunapoltetta ja jopa sisämustaa. Syynä tosin saattoi olla myös ravinnepuute, koska ravinnesyötön optimoinnissa oli kontin käyttöä opetellessa alkuun ongelmia.
Salaattien suorastaan räjähdysmäinen kasvunopeus viimeisillä viikoilla kuitenkin yllätti. Tästä päättelimme, että vaikeuksista huolimatta salaattien kasvatus oli onnistunut.
Tulevaisuus innostaa
Meille tuleville hortonomeille kerrosviljelykonttiin perehtyminen on ollut huikea lisä opintoihin ja opettavainen kokemus. Uusien tekniikoiden löytäminen ja niiden käyttöönotto tulee olemaan tärkeässä roolissa – teknologian edelleen kehittyessä ja ruoantuotannon tarpeiden lisääntyessä. Tilaisuus tutkia salaatin kasvatusta läheltä ja käyttää uusia viljelytekniikoita on ollut erityisen mielenkiintoinen, ja olemme kaikki hyvin kiitollisia tästä. Tämä mahdollisuus myös loi intoa päästä työskentelemään modernien viljelytekniikoiden pariin tulevaisuudessakin.
Teksti: Milla Kössilä, Roosa Mattila, Milla Mäkelä
Kuvat: Samuel Liuha, Milla Mäkelä ja Milla Kössilä
Artikkeli on julkaistu myös Puutarha & kauppa -lehden numerossa 2/2020
Koulutuksen kotisivut: www.hamk.fi/puutarhatalous
