Kasvukauden seurantaa pienoiskopterilla

Kun maatilalle hankitaan kuvaava pienoiskopteri eli drone, viljelijän mielessä leijuvat yleensä kauniit kuvat, joita voisi omasta tilasta ottaa. Mitä muuta pienoishelikopterilla sitten voisi tehdä? Tähän pureutuu Hämeen ammattikorkeakoulun Maaseutuelinkeinojen opiskelija Teemu Rekola opinnäytetyössään, jonka materiaalia hän on kuvannut kesän aikana Mustialan pelloilla.

Tavalliselle viljelijälle kopterin kautta saadaan aivan uusi perspektiivi koko tilaan. Kasvuston vaihtelun näkee ilmasta käsin aivan eri tavalla.

’Kopterilla havaitaan ongelmat helposti. Karttojen ja ilmakuvien kanssa voidaan sitten mennä katsomaan tarkemmin pellolle oikeaan kohtaan ja lähteä ratkomaan, mistä ongelma johtuu’, kertoo Teemu.

Teemu on käyttänyt kuvauksissa omaa, Phantom 3 Advance kopteriaan, jonka hankintakustannukset kameroineen ovat noin tuhannessa eurossa. Tällaisen peruskopterin tarkkuus riittää hyvin antamaan suuntaa antavia havaintoja kasvustosta. Ilmakuvien perusteella voidaan tarkemmat tutkimukset pellolla kohdentaa oikeisiin paikkoihin. Kopterin käyttäminen on kustannustehokasta, sillä isojen pinta-alojen tarkastaminen käy nopeasti. Kopterin käyttöönotto vaatii kuitenkin hieman harrastuneisuutta ja aikaa käyttää perusasioiden opetteluun.

Mustialassa kasvukautta on seurattu tarkemmin viideltä eri kasvilta, joiden kasvulohkoilta on tehty havainnot viikoittain ja näitä havaintoja on verrattu ilmakuviin. Vastaavasti ilmakuvien perusteella on tehty havaintoja lohkoilta. Kopterilla on havainnoitu mm. salaojia, lohkojen maalajivaihteluita, orastumisen tasaisuutta, nurmilohkon sisäistä satovaihtelua, satovahinkojen määrää sekä esimerkiksi laakasiilossa olevan säilörehun määrää. Esimerkiksi puimurin satokarttoihin voidaan löytää selviä yhteyksiä havaintojen pohjalta. Tavallinen maisemien ja työvaiheiden valo- sekä videokuvaus ovat myös tärkeä kopterin hyödyntämiskohde. Näitä kuvia ja videoita voidaan käyttää tilan markkinoinnissa.

Kuvassa 1. nähdään tavallinen pystysuoraan ylhäältä otettu ortoilmakuva. Kuvaus on tehty 26.6.2017 Mustialan lohkolle 1 Museo, jossa kasvina on kevätvehnä. Kuva on muodostettu noin 200 kuvasta. Kartoituslento kesti noin 5 minuuttia kuvattavan pinta-alan ollessa 5 hehtaaria. Kuvassa 2. on edellisestä ortoilmakuvasta luotu kasvillisuusindeksikuva. Tämä indeksi perustuu näkyvän, lähinnä vihreän valon määrään. Kartasta nähdään hyvin päisteiden heikompi kasvu punaisella. Kartan avulla voidaan kulkea lohkolla ja etsiä syyt heikompiin kasvustokohtiin ilman että koko lohkoa tarvitsisi tarkistaa.

‘Kesän aikana kopteria pystyttiin parhaiten hyödyntämään orastumisen tasaisuuden ja pellon vesitalouden arvioinnissa. Rikkakasvipesäkkeiden löytämisessä kopterista oli myös apua, mutta hukkakauran etsintään ei kopteri soveltunut.’, summaa Teemu käytännön kokemuksen pohjalta.

Teemun omat suunnitelmat kopterin osalta ovat vielä auki, mutta hän on perustanut toiminimen keväällä. Osa-aikainen kopteriyrittäjyys saattaa olla mahdollista jatkossa. Opinnäytetyötä tehdessään hän on omaksunut taitoja ja kopterin hyödyntämistapoja, joille on käyttöä jatkossakin.

Teemun opinnäytetyö on toteutettu ESR-rahoitteisessa Ravinne ja energiatehokas maatila -hankkeessa. Seurattujen kasvulohkojen havainnot on viety sivustolle kaikkien saataville. Materiaaleja hyödynnetään lisäksi opetuksessa. Lisää tietoa kasvustohavainnoista löytyy verkkosivustolta http://ravinnejaenergia.fi/peltolohkot/

Video lannanlevityksestä: https://www.facebook.com/Ravinnejaenergia/videos/456161894727798/