Viime syksynä me HAMKin Kestävän kehityksen opiskelijat tutustuimme muun muassa vieraslajeihin, ja siellä törmäsimme myös isosorsimoon. Mietimme, mistä löytäisimme kuvamateriaalia koulutehtävää varten ja siinähän sitä oli, ihan Forssan kampuksen vieressä Loimijoen varressa. Nyhdimme jopa muutaman kasvin luokkahuoneemme nurkkaan tutkiaksemme sen juuristoa paremmin ja sielläpä ne näyttävät edelleen olevan. Loimijoki alkaa Tammelan Pyhäjärvestä ja kulkee neljän kunnan, muun muassa Forssan läpi, laskien Huittisissa Kokemäenjokeen. Loimijoella on merkittävä vaikutus Kokemäenjoen veden laatuun, koska se on sen suurin sivujoki. Vesistöjen laatu on pääosin tyydyttävä tai välttävä. Haasteita tuovat alueen eroosioherkkyys, maatalouden hajakuormitus, tulvariskit ja vieraslajit, kuten isosorsimo.
Isosorsimo, tieteelliseltä nimeltään Glyceria maxima, on rannoilla kasvava monivuotinen heinäkasvi. Isosorsimo on 1–2,5 metriä korkea ja sen korsi on vankkarakenteinen. Alapuolelta kiiltävät lehdet ovat noin 5–15 millimetriä leveät. Kukinnot kasvilla ovat karhearakenteisia ja jäykkiä.
Mikä ihmeen vieraslaji?
Vieraslaji, esimerkiksi kasvi, eläin tai muu eliölaji, on siirtynyt luontaiselta asuinpaikaltaan ihmisen joko tahattoman tai tarkoituksenmukaisen toiminnan johdosta. Ilman ihmisen avustusta ei luontainen leviäminen olisi onnistunut. EU:n vieraslajiasetuksessa on määritelty käsitteet vieraslaji, haitallinen vieraslaji sekä EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji. Vieraslajilaki määrittelee myös kansallisesti haitalliseksi säädetyn vieraslajin.
Isosorsimo on vieraslaji, joka todennäköisesti uhkaa ekosysteemipalveluita ja luonnon monimuotoisuutta valtaamalla alaa alkuperäiseltä lajistolta.
Missä isosorsimo asustaa?
Isosorsimo kasvaa laajoina joukkoina vesistöissä usein puolikelluvina kasvustoina. Se kasvaa vesistöjen rannoilla, muun muassa järvien, lampien sekä virtaavien vesien rannoilla ja ojissa. Alun perin isosorsimo on tuotu rehu- ja koristekasviksi, mutta levinnyt myöhemmin aiheuttaen haittoja. Suomessa isosorsimoa tavataan runsaimmin Etelä-Suomessa, mutta sitä on nähty myös Oulun korkeudella.
Millaisia haittoja kasvi tuo tullessaan?
Isosorsimo on sitkeä rannoilla kasvava kasvi, joka valtaa nopeasti alaa vesistöissä. Suomessa ei ole isosorsimolle luontaisia vihollisia tai kilpailijoita, joten se pääsee leviämään helposti ja muokkaa elinympäristöjä, ekosysteemejä sekä maisemaa. Isosorsimo levitessään aiheuttaa ongelmia vesistöjen virkistyskäyttöön ja sen torjunta on kallista ja haastavaa.
Toissa kesänä veneillessämme Vanajavedellä juuri ennen Mierolan siltaa, kohtasimme isosorsimosaarekkeen keskellä järven ulappaa. Vielä kaksi vuotta sitten emme tienneet, että kelluva kasvusto oli rantojamme uhkaava riesa reitillä valtaamaan uusia alueita, mutta myöhemmin opintojen alkaessa, muistui tuo outo näky mieleen. Toivottavasti kasvi saadaan torjuttua, jottei se valloita upeita vesistöjämme.
Lähteet
Viljamaa, L. (2019). Isosorsimon alustava levinneisyyskartoitus Loimijoella ja selvitys isosorsimon hyötykäyttömahdollisuuksista. [Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/261868/viljamaa_linda.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Vieraslajit.fi. (n.d.). Isosorsimo. https://vieraslajit.fi/lajit/MX.40510
Vieraslajit.fi. (n.d.). Mikä on vieraslaji. https://vieraslajit.fi/info/i-933
Ymparisto.fi. (2018). Tervetuloa Loimijoen vesistöalueen verkkosivuille. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Loimijoki
Teksti: Iida Rainio ja Anniina Suvilampi, molemmat tulevia ympäristösuunnittelijoita (AMK)
>> Koulutuksen kotisivu: https://www.hamk.fi/amk-tutkinto/kestava-kehitys-ymparistosuunnittelija-amk/
