Syksyllä 2017 HAMKissa käynnistyi uusi koulutusohjelma: Biotalous (tieto- ja viestintätekniikka), joka kouluttaa luonnonvara-alan ympäristöissä toimivia tekniikan ammattilaisia. Syksyn aikana on opiskelijoiden kanssa pohdittu muun muassa sitä, millaisia työtehtäviä ja teknisiä innovaatioita Biotalouden insinöörit voisivat tehdä tulevaisuudessa.
Maatalous on yksi keskeinen biotalouden ala. Maatalouskoneissa ja esimerkiksi navetalla on jo käytössä korkeatasoista tekniikkaa, mutta uusillekin innovaatioille on tilaa. Marraskuussa OKM:n rahoittaman Digitalisaatiolla luonnonvarat biotalouteen (DLB) -hankkeen järjestämillä Tiedetreffeillä oli aiheena Digitalisaation mahdollisuudet maseutuyrityksen johtamisessa. Opiskelijat olivat kuulolla ja päivän aikana syntyi monta hienoa ideaa ja ajatusta. Tässä koostetta näistä.
Tarkkuutta kylvöön, lannoitukseen ja kyntöön
Biotalouden insinöörit tulevat työskentelemään biotalouteen liittyvien ruumillisten työtehtävien siirtämisessä robottien ja muiden järjestelmien suoritettavaksi. Tulevaisuudessa maanviljelijäkin tulee tarvitsemaan työnsä hoitamiseksi enemmän tietoteknisiä taitoja perinteisten maatilan töiden sijaan ja tässä biotalouden insinöörit ovat muutosrintamassa luomassa näitä uudenlaisia toimenkuvia innovoimalla laitteita sekä erilaisia käyttöjärjestelmiä biotalouden käyttöön. (Katja)
Automaattikylvössä robottitraktorin avustajana toimisi drone, jolla seurattaisiin ja kuvattaisiin kylvöä ilmasta käsin. Viljelijä voisi seurata kylvön onnistumista reaaliaikaisesti kuvan kautta hyödyntäen lisäksi robottitraktorin erilaisia antureita. Anturien avulla voitaisiin havaita esimerkiksi rikkakasvit, joita voitaisiin täsmätorjua kylvön yhteydessä. (Jiri)
Biotalousinsinööri voisi tuottaa tekoälyn robotille, joka toimisi paljon tehokkaammin kylvämisessä ja sadonkorjuussa. Energiansaanti tulisi aurinkoenergialla. (Joel)
Viljelijän apuna voivat toimia myös virtuaalilasit ja hyperspektrikuvantaminen. VR-lasien kautta voitaisiin saada suoraan näkyville peltotyössä tarvittavat tiedot kuten säätiedot, viljan kypsyysaste, maapohjan mineraalipitoisuus, PH-arvo tai kuinka paljon pelto tuottaa euroina. Hyperspektrikuvantamisen avulla perunanviljelijä pystyy kuvan perusteella löytämään perunaruttoiset perunat, jolloin ne voidaan poistaa saastuttamasta peltoa ja muita perunoita. (Mikael, Laura)
Eläinten hoito ja hyvinvointi
Automaattilennokki-lypsykone voisi kiertää laitumella lypsämässä lehmät. (Mikael)
Automatisoiduissa navetoissa lehmiä tarkkuusruokitaan – miksei ihmisellekin voisi anturimittausten perusteella kertoa, mitä milloinkin syödä, että laihtuu. (Sanni)
Eläinten hyvinvoinnintarkasteluun voisi olla jokin kapseli, joka laitetaan eläimen ihon alle. Kapseli ottaisi tiedon sykkeestä, rasvapitoisuuksista ja verenpaineesta yms. (Joel)
Tuotteet ja prosessi
Tulevaisuudessa maitotölkeissä ja lihapaketeissa tulee olemaan QR-koodit, joita lukemalla kuluttaja saa tiedon siitä, että koko tuotantoketju lehmästä meijeriin on hyvinvoivaa ja laadukasta. Samalla voidaan seurata lehmiä suoraan navetassa ja koko maidon matka navetasta maitopurkkiin. (Sanni, Jiri, Teijo, Jenni)
”Tämän maidon sinulle tarjosi Mansikki, Maitolan tilalta. Tässä näet Mansikin syömässä heinää. Mitä mieltä olet tämän maatilan oloista?” ”Muu!” ”Hyvin sanottu Mansikki” (Aleksi)
Data ja sovellutukset
Biotalousinsinööri voi tuottaa sovelluksen tai palvelun, joka kerää suuria määriä tietoa Itämerestä ja sen leväpitoisuuksista. Niiden poistamiseen tarvitaan myös kalustoa, joita tietotekniikalla voitaisiin sovittaa eri tarkoituksiin; esimerkiksi veden tislaukseen levästä, jolloin levää käytettäisiin polttoaineena eteenpäin. (Joel)
Biotalouden insinöörit voisivat kehittää tietojen keruuseen ja käsittelyyn liittyviä sovelluksia, jotka tiedon käsittelyn lisäksi muuntavat ne asiakkaalle ja loppukäyttäjälle helposti ymmärrettävään ja edelleen hyödynnettävään muotoon. Tiedon visualisiointi on yksi tällainen keino. Tarvetta olisi myös palvelulle, jolla kartoitetaan erillisten järjestelmien päällekkäisyyksiä. Yksittäisten järjestelmien yhteensovittamiseen tarvitaan paljon tietotaitoa ja kehittämistä. (Henri, Pilvi, Teemu, Pasi, Laura)
Tulevaisuudessa digitaalisuutta tullaan hyödyntämään enemmän, mikäli ohjelmia ja järjestelmiä kehitetään yksinkertaisiksi ja helposti löydettäviksi. Digitalisaation onnistuessa maatalousyrittäjän arki tulee helpottumaan ja siitä tulee yksi työväline. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että yrittäjät katsovat tulevaisuuteen pelottomasti. Järjestelmien tulee olla toimivia ja taloudellisia, jotta yrittäjän kannattaa niihin investoida. (Jenni)
Koulutuksessa opiskellaan paljon tiimeissä ja tehdään tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Projektityöskentely ja yhdessä toiminen tulevat siis luonnolliseksi tavaksi tehdä töitä jo alusta alkaen antaen valmiuksia myös tulevaan työelämään.
Kiinnostavaa eikö totta! Voisiko Biotalouden insinööri -koulutus olla juuri se sinun juttusi?
Lisätietoa:
Biotalouden insinööri -opiskelijat: Katja Pouta, Jiri Luojukoski, Joel Kanerva, Mikael Ketonen, Laura Pippingsköld, Sanni Hevonoja, Teijo Saari, Jenni Alitalo-Nieminen, Aleksi Saarinen, Henri Toukola, Pilvi Lindqvist, Teemu Saarikoski ja Pasi Ampuja.
