Suomalainen koulutus puhututtaa. PISA-menestyksen rohkaisemana on lähdetty myymään koulutusosaamista maan rajojen ulkopuolelle. Opettajankoulutus on ollut tässä eturintamassa. Opettajan ammatti on ollut meillä poikkeuksellisen vetovoimainen, opettajankoulutus arvostettu ja sen puolesta voi ylpeänä liputtaa maailmallakin. Vilkkaassa koulutuskeskustelussa on toki ollut synkempiäkin sävyjä: rahoitusleikkaukset, lainsäädäntömuutosten uhkakuvat ja se reformi: uhka vai sittenkin mahdollisuus?
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Opettajankoulutusfoorumin uudistamaan opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta. Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja -julkaisuun (OKM 2016a, 15) sisällytetyssä opettajankoulutuksen visiossa ”Tulevaisuuden opettajuus perustuu laaja-alaiseen pedagogiseen ja sisältöjen ohjaamiseen, yhdessä tekemiseen, itsensä kehittämiseen sekä uutta luovaan osaamiseen ja yritteliäisyyteen.” Kantavana voimana on luoda yhdessä parasta osaamista maailmaan.
Ammatillisen koulutuksen reformi vastaa siihen tarpeeseen, joka nousee tulevaisuuden työelämän edellyttämästä uudenlaisesta osaamisesta ja ammattitaidosta. Reformin kautta rakentuu selkeämpi ja työelämän tarpeisiin paremmin vastaava tutkintojärjestelmä sekä mahdollisuus päästä koulutukseen aikaisempaa joustavammin. Osaamisperusteisuus, yksilölliset opintopolut ja henkilökohtaistaminen ovat ammatillisen koulutuksen keskiössä.
Korkeakouluvisiossa 2030 (OKM 2017) maalaillaan kuvaa uutta luovista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Tavoitteena on, että yli puolella nuorista on korkeakoulututkinto. Korkeakouluilta edellytetään ennakoivuutta ja reagointikykyä. Maailman osaavin työvoima on Suomen kilpailuetu ja hyvinvoinnin rakentaja. Ammatillisen koulutuksen reformin periaatteiden tapaan myös korkeakouluvisio nostaa parhaat oppimisympäristöt ja opiskelijalähtöisyyden tärkeäksi päämääräksi. Työ korkeakouluvision toimeenpanemiseksi on aloitettu.
Kehittyvä koulutus vaatii tuekseen uudistuvan ja reagointikykyisen opettajankoulutuksen. Opettajankoulutusfoorumin laatima Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma (OKM 2016b) linjaa niitä tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla opettajankoulutus säilyy vahvana, vetovoimaisena ja kansainvälisesti arvostettuna. Kehittämisohjelman toteuttamiseksi syksyllä 2017 aloitettiin 20 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa opettajankoulutuksen kehittämishanketta lähes 15 miljoonan euron erityisavustuksen turvin. Suomalainen opettajankoulutus onkin tällä hetkellä ainutlaatuisen kehittämisen kohteena.
OPEKE-hanke vastaa ammatillisen opettajankoulutuksen osalta siihen kehittämistarpeeseen, mitä uudistuva ammatillinen opettajuus edellyttää. Muutokset konkretisoituvat ammatillisen opettajan työssä sisällöllisesti. Ne vaikuttavat myös työskentelymenetelmiin ja toimintaympäristöihin. Työelämäyhteistyö ja siihen liittyvän osaamisen hallinta on tärkeällä sijalla niin ammatillisessa koulutuksessa kuin ammattikorkeakoulutuksessakin. Opettajan uran aikana koetaan yhä useammin aivan uudentyyppistä epävarmuutta oman työn sisällöistä sekä työsuhteen laadusta ja kestostakin. Riittävätkö henkilökohtaiset taitoni ja osaamiseni jatkossakin; olenko sellainen osaaja, jota nyt tarvitaan? Tarvitaan työkaluja elää mukana ja tehdä muutosta. Tarvitaan keinoja vahvistaa osaamista niin yksilönä, esimiehenä kuin koulutusorganisaationkin tasolla. Työssäjaksaminen, muutoksen sietäminen, siihen sopeutuminen ja osallistuminen muutoksen tekemiseen haastaa.
Uudistuva ammatillinen opettajuus on tuonut ammatilliset opettajakorkeakoulut entistä tiiviimmin yhteisen kehittämisen äärelle. OPEKEssa Taideyliopisto täydentää tätä verkostoa osallistumalla erityisesti opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämisen kysymyksiin. Ammatilliselle opettajankoulutukselle tyypillinen monialaisuus ja tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa on oiva maaperä ajatusten tuulettamiselle, itsestäänselvyyksien kyseenalaistamiselle ja uuden ymmärryksen rakentamiselle.
OPEKE – Hyvät käytänteet -blogissa tuomme esille sitä kehittämistyötä, jota OPEKE – Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hankkeen aikana rakentuu. Valtakunnallista hanketta koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat mukana kaikki ammatilliset opettajakorkeakoulut: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Taideyliopisto osallistuu erityisesti opettajien työuran aikaisen osaamisen kehittämiseen.
OPEKE-hanke saa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon edistämiseksi ajalle 1.8.2017 – 31.12.2019.
Voit halutessasi tilata ilmoituksen uudesta blogikirjoituksesta sähköpostiisi. Blogi ilmestyy noin kerran kuukaudessa.
Jaana Muttonen, projektipäällikkö, OPEKE – Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hanke
Lähteet:
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Haettu 15.2.2018 osoitteesta http://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja. Opettajankoulutusfoorumin ideoita ja ehdotuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:34. Haettu 15.2.2018 osoitteesta http://minedu.fi/documents/1410845/3985888/Opettajankoulutuksen+kehitt%C3%A4misen+suuntaviivoja+-+Opettajankoulutusfoorumin+ideoita+ja+ehdotuksia/0e6d21d6-3d3d-49a7-9c1f-bf9595a28211
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma 2016. Haettu 15.2.2018 osoitteesta http://minedu.fi/documents/1410845/3985888/Opettajankoulutuksen+kehitt%C3%A4misohjelma+%2813.10.2016%29/50c36e4b-7aff-4a0b-8b36-0199f1ebe7e8
