Vanajavesi sijoittuu Hämeen historialliseen maisemaan. Se ulottuu yhdentoista kunnan alueelle ja on toiminut tuhansia vuosia alueen keskeisenä valtaväylänä, tiedon jakajana ja niin elannon kuin kulttuurinkin lähteenä. Nykyään Vanajavesi on ennen kaikkea Hämeen alueen luontoarvon keskeinen elementti ja erityisen tärkeä myös matkailun kannalta.
Vanajavettä on tutkittu paljon, sillä sen valuma-alueella on paljon asutusta, teollisuutta sekä maa- ja metsätaloustoimintaa, jotka kaikki osaltaan ovat uhka vesistön hyvälle kunnolle. Tutkimustoiminnan ansiosta Vanajanaveden järvien ja jokien tila tunnetaan kohtuullisen hyvin ja datan käyttöä pyritään koko ajan lisäämään vesistön tilan parannushankkeissa. Vesistöjen kunnostus ei kuitenkaan ole sellaista työtä, jonka tulokset voitaisiin nähdä välittömästi. Myöskään suoria syys-seuraussuhteita järven tilan ja kunnostustöiden taivastaavasti haitallisten toimintojen osalta ei ole kovin helppo todistaa. Tarvitaan paljon seurantatietoa pitkältä aikaväliltä ennen kuin edes normaalit säätilasta johtuvat vuosivaihtelut voidaan pystyä huomioimaan vesistön kuntoa tarkasteltaessa.
Tiedettä kansalaisille
Lähes yhtä tärkeää kuin itse tutkimus, on myös tutkimustulosten julkaiseminen. Normaali tapa onkin, että tutkimuksia julkistetaan jatkuvasti tiedeyhteisölle ja alan asiantuntijoiden tiedotuskanavissa. Kuitenkin isoa vesistöä koskeva tiedottaminen tulisi kohdentaa myös isolle yleisölle ja tavallisille kansalaisille. Olisi tärkeää, että kaikki vesistön alueella asuvat, tai liikkuvat, saisivat mahdollisuuden kurkistaa omaan lähivesistöön myös pinnan alle – sinne mistä tutkijatkin asiaa selvittelevät. Miten tämä voitaisiin toteuttaa? Tätä samaa asiaa pohditaan lähes kaikissa tutkimushankkeissa. Julkisella rahalla toteutettu tutkimus on lähtökohtaisesti aina myös oltava julkisesti saatavilla. Vanajavedellä asiaan tarttuivat LUO Next Step -hankkeessa Helsingin yliopiston Lammin biologinen tutkimusasema, Vanajavesisäätiö ja Masinotek Oy. Osapuolet toivat kukin mukanaan omaa osaamista. Lammin asema on yksi Suomen johtavia vesistöseurannan asiantuntijoita, Vanajavesisäätiön tavoitteena on oman vesistön tilan seuranta ja parantaminen ja Masinotek on taas toteuttanut yhdessä edellisten kanssa laajan EMMI-tietojärjestelmän, jota pystyttiin suoraan hyödyntämään datan julkaisuprosessissa.
Data jo saatavilla – vanajavesidata.fi
Haaste pystyttiin siis toteuttamaan kohtuullisen vaivattomasti ensimmäiseen vaiheeseen, joka julkistettiin muutama kuukausi sitten uutena verkkoportaalina. Tausta-asioista hyödynnettiin valmista mittauslaiteverkostoa, joka tuottaa koko ajan reaaliaikaista dataa Lammin aseman EMMI-ympäristömonitorointijärjestelmään. Datalähteet ovat tieteellisillä perusteilla valittuja edustavia havintopisteitä pitkin Vanajaveden pääaltaaseen johtavaa jokireittiä. Lisäksi mukaan otettiin myös pääaltaan alueelle sijoitettuja mittauspisteitä. Data tuotetaan maastosta GSM-verkon kautta jatkuvasti tuloksia lähettävillä paristotoimisilla anturiasemilla. Tulokset poimitaan automaattisesti EMMI-järjestelmään ja julkaistaan Vanajaveden seurantaan perustetuilla julkisilla kotisivuilla osoitteessa vanajavesidata.fi. Alkuvaiheessa tulokset sisältävät lähinnä sameusdataa, mutta tulevaisuudessa mukaan tulee myös muuta vesistön tilasta kertovaa mittausaineistoa. Lisäksi Hämeenlinnan kaupungin palvelutiloihin on jo sijoitettu erillinen näyttö, jossa samaa dataa voi seurataohikulkiessaan. Tässä data on yksinkertaistettu näkymään niin, että pelkästään päivittäinenvilkaisu kertoo tärkeimmät seikat siitä mitä Vanajavedelle juuri tällä hetkellä kuuluu. Nyt luodut julkaisualustat antavat jatkossa mahdollisuuden rakentaa seurantaa yhä laajemmaksi tulevissa jatkohankkeissa. Samalla se tarjoaa kommunikointikanavan tutkimuksen ja Vanajaveden tilasta kiinnostuneiden välillä. Myös matkailun uskotaan hyötyvän hankkeesta, sillä Vanajavesidata.fi -sivuston on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi.
Kuvat vanajavesidata.fi sivustolta ja Juha Pohjalalta.
Masinotek Oy
www.masinotek.com
