Peuranporkkanasta olisi moneksi tuotteeksi

0

Helsingin Sanomat kertoi brittiyrityksestä, joka testaa millä tavalla porkkanankuitu vaikuttaa betonitiilien ominaisuuksiin. Yrityksen mukaan alustavat tulokset vaikuttavat lupaavilta (HS 19.10.2018). Riippumatta tämän biotalousratkaisun mekaanisesta tai ympäristökestävyydestä, puutarhatuotantoalan käsityksen ja Lukenkin pyrkimyksen mukaan syötävälaatuiset porkkanat pysyisivät ensisijaisesti ruokaketjussa ja syötäväksi kelpaamattomien jakeiden muuta käyttöä voidaan tarkastella sitten.

Aikaisemmissa ja meneillään olevissa hankkeissa on mm. tarkasteltu elintarvikelaatuisten ja muiden juuresten ja niistä muodostuvien sivujakeiden hyötykäyttöä: rehuarvoa ja soveltuvuutta osaksi eri tuotantoeläinten rehujärjestelmiä, eri ainesosien – mm. kuidun erotusta ja käyttöominaisuuksia (ei betonia, toistaiseksi). Epämuotoisista, mutta syötäväksi kelpaavista juureksista tulee elintarvikkeiden jalostajalle hävikkiä, biohajoavaa elintarvikejätettä. Tulon aleneman lisäksi biohajoavasta jätteestä aiheutuu kuluja, jos toimijalla tai lähialueella ei ole tarjolla edullista kompostointimahdollisuutta tai muuta ravinnekierrätystapaa.

Kompostointi on ainoa ravinteiden kierrättämisen ratkaisu, jota on toteutettu laajamittaisesti. Kun lisäarvoratkaisua ei ole, kokonaiset, kaupan ketjujen hyvälaatuisetkin ylijäämät tai huonolaatuisemmat porkkanat päätyvät Kanta-Hämeen alueella usein ns. peuranporkkanoiksi. Kuluvana syksynä on Lounais-Suomessa alettu pitää ääntä siitä, onko laajamittainen peura- ja kauriskannan juuresruokinta tarpeen, jos nykyisen riistamäärän aiheuttamat haitat ylittävät hyödyt. Jos juuresruokintaa vähennetään, mitä muita sopivia käyttötapoja porkkanoille löydetään? Raaka-aineen mikrobiologisen laadun ja ravintoarvon perusteella niistä voidaan saada jakeita elintarvikkeiksi, rehuun tai muuhun käyttöön.

LUO-Next Step -hankkeen yhdeksi tapaukseksi on valittu syötäväksi kelpaavien, mutta ruokajärjestelmästä pudonneiden porkkanoiden jatkojalostus syötäviksi tuotteiksi. Tässä tapauksessa raaka-aine muodostuu elintarvikelaatuisista, prosessilinjoista hylkyyn päätyneistä liian suurista tai pienistä, epämuotoisista tai värivirheitä sisältävistä juureksista, sekä valmiiksi pakatuista tuoretuotteista, jotka eri syistä jäävät käsiin pakkaajalle. Niinpä ensimmäinen tehtävä on selvittää millä tavoin erikokoiset porkkanat saadaan yhteen prosessointiketjuun siten, että kuoret saadaan poistettua ja porkkanamateriaalin hygieeninen laatu säilyy. Esimerkkitapauksessa on mukana kaupallisina toimijoina Orastava Aurinko Oy ja Bonne-juomat Oy. Luken tutkijoiden tehtävänä on osallistua mahdollisten prosessien arviointiin ja prosessin kehittämiseen erityisesti raaka-aineen ja siitä tuotettujen elintarvikejakeiden laadun ja turvallisuuden näkökulmasta. Ja kun kehitettävänä on uusi prosessiketju, kehittämisen olennaisena osana on prosessissa muodostuvien sivujakeiden hyödyntämisen vaihtoehdot. Hankkeen esimerkin onnistuessa saamme alkutuotannolle ja jalostukselle lisäarvoa, kuluttajina löydämme kaupasta uudenlaisia kotimaisia juuresjalosteita, ja valitettavasti vähemmän rehua peuroille.

 

Eila Järvenpää
Erikoistutkija, FT
Luonnonvarakeskus
Eila Järvenpää

Leave A Reply