Nykymaataloudessa (keino)lannoitteet ovat kannattavan maanviljelyn edellytys. Koska lannoitteisiin investoidaan paljon, on luonnollista, että lannoitteet halutaan käyttää täysimääräisesti sadon kartuttamiseen.
Vaikka asiaan on kiinnitetty paljon huomiota ja peltojen lannoitusta voidaan nykyään optimoida jopa lohkotasolla, ravinteita valuu edelleen pinta- ja pohjavesiin. Vesistöihin joutuessaan ravinteet lisäävät levien kasvua ja rehevöittävät järviä, jokia ja merta, mikä ei ole tietenkään toivottavaa. Ravinteita kulkeutuu vesistöihin pintavaluntana ja eroosiossa pääasiassa vesien mukana. Pelto-ojien vedestä voidaan määrittää siellä kulkevien ravinteiden määrä ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin, jotta ravinnehukka pellolta voidaan minimoida. Ravinnemääritykset ovat kuitenkin melko kalliita, työläitä ja vaativat erityistä ammattitaitoa ja välineistöä. Lisäksi näytteiden ottaminen tapahtuu parhaimmillaankin melko harvoin. Jatkuva ravinnepitoisuuksien seuranta voidaan sen sijaan toteuttaa automaattisilla mittalaitteilla. Nämä ovat yleensä kuitenkin vain tutkija- ja viranomaiskäytössä, kalliita ja usein kaikkea muuta kuin helppokäyttöisiä.
LUO Next Step –hankkeessa on lähdetty kehittämään yhdessä Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman, HAMKin ja yritysten kanssa yksinkertaista ja huokeaa mittalaitetta peltojen valumavesien ravinteiden määrittämiseen. Periaatteena on veden sameuden mittaaminen, joka kertoo veden sisältämästä kiintoainemäärästä. Se on tärkeä vedenlaatumuuttuja, joka kuvastaa eroosion määrää. Lisäksi sameus voidaan muuntaa sisävesien tärkeimmän rehevöittävän ravinteen, fosforin, määriksi. Tämä tieto siirtyy tietoverkkoon graafisesti helposti ymmärrettävään muotoon. Toiveena on saada laite helppotoimiseksi ja niin halvaksi, että yksittäisellä maatalousyrittäjällä on sellainen mahdollisuus hankkia. Vaihtoehtoisesti laitteita voisivat hankkia vesiensuojeluyhdistykset ja maatalouden neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatiot, jotka voisivat lainata laitteita viljelijöille. Kun verkkopalvelimelta päästään näkemään kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutuminen reaaliaikaisesti 24/7, ja parhaassa tapauksessa todeta pellolla tehtyjen toimenpiteiden (suojakaistat, auraussuunnat jne.) välittömät ja pidemmän aikavälin vaikutukset huuhtoumiin, niihin voidaan reagoida nopeasti.
Tämä on pieni askel maataloudessa, mutta onnistuessaan suuri askel vesiensuojelussa.
Janne Sundell, johtaja, Lammin biologinen asema 
