LUO Next Step -projektin viimeinen tapahtuma järjestettiin kesäkuussa kansainvälisissä merkeissä EU-Itämeristrategian foorumissa Gdanskissa, Puolassa. Foorumi kokosi yli 700 osallistujaa keskustelemaan ja kehittämään Itämeren aluetta. Itämeri-strategian vuosifoorumi järjestettiin nyt kymmenettä kertaa ja läpileikkaavana teemana oli tällä kertaa kiertotalous. Teema sopi siis täydellisesti LUO Next Step -projektiin ja Hämeen liiton ehdotuksesta jätimmekin keväällä ehdotuksemme projektin omasta sessiosta foorumissa.
Tavoitteena oli päästä esittelemään LUO-verkoston yhteistoimintaa hyvänä käytännön esimerkkinä koulutus- tutkimus – ja yritysyhteistyön mahdollisuuksista kiertotalouden edistämisessä. Ehdotuksemme session sisällöstä hyväksyttiin ja järjestäjät ehdottivat yhteistyötä Lapin liiton kanssa. Näin päädyimme yhdistämään samantyyppiset ehdotuksemme ja pitämään foorumissa session yhteistyössä.
Euroopan unionin Itämeren alueen strategia (The European Union Strategy for the Baltic Sea Region, EUSBSR) on Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja komission välinen sopimus yhteistyön syventämisestä Itämeren alueella. Strategian tavoitteena on tiivistää Itämeren alueen EU-jäsenvaltioiden välistä koordinaatiota ja varmistaa resurssien kohdentamisella niiden mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Foorumi jakautui aamupäivän temaattisiin paneelikeskusteluihin ja iltapäivällä olivat vuorossa rinnakkaissessiot.
LUO Next Step -projektin ja Lapin liiton sessiossa keynote-puheenvuorot pitivät Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden yksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki sekä Nordregion vanhempi tutkija Jukka Teräs. Fasilitoinnista vastasi Lapin liiton kansainvälisten asioiden johtaja Kristiina Jokelainen. Keynote -puheenvuorojen jälkeen oli vuorossa paneelikeskustelu, johon osallistuivat erikoistutkija Jyri Maunuksela Lukesta, tutkijayliopettaja Harri Mattila HAMKista, TKI-päällikkö Seppo Saari Lapin AMK:sta, projektipäällikkö Seppo Ahola Digipolis Oy:stä sekä kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl Lapin liitosta.
Jukka Teräksen puheenvuoro nosti esiin arktisen teollisuuden modernia klusterityötä, jossa keskitytään arktisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen teollisessa symbioosissa. Kemi-Torniossa on maailman pohjoisin bio-, kaivos-, metalli- ja palveluyrityskeskittymä, jota voidaan luonnehtia Suomen ensimmäiseksi teollisen kiertotalouden keskukseksi.
Riihimäen keynote-puheenvuoron aiheena oli kestävään talouteen siirtyminen ja koulutuksen rooli tässä muutoksessa. Muutos vaatii uutta lähestymistapaa, jossa yhdistyvät koulutus, osallistumisen mahdollisuudet, tutkimus ja hallinto muodostaen yhdessä monitieteisen toimintakentän kohti kestävää taloutta. Hämeen ammattikorkeakoulussa tämä uusi lähestymistapa otettiin käytäntöön uudessa biotalousinsinööri -koulutusohjelmassa, jossa koulutetaan ammattilaisia bio- ja kiertotalouden teknisten ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseen ja vastataan muuttuvan työelämän tarpeisiin.
Session päättäneestä polveilevasta paneelikeskustelusta kävi hyvin ilmi kiertotalouteen siirtymiseen liittyvä haastavan moninainen toimintakenttä. Yhteistyö ja toiminnasta viestiminen nousevat avaintekijöiksi tässä yhteiskunnallisessa muutoksessa. Lisäksi rahoitusmahdollisuudet nostettiin esiin merkittävänä tekijänä. Rahoitusinstrumenttien ja toimenpiteiden ketteryys ja joustavuus ovat erittäin tärkeitä yrittäjille, jotka konkreettisesti kohtaavat kiertotalouden haasteet ja mahdollisuudet. T&K toiminta mahdollistaa uusia liiketoiminnan muotoja ja alueellista erikoistumista, kuten esimerkit LUO-verkoston ja Digipoliksen toiminnasta osoittavat.
