Hevosalan liiketoiminnan koulutus on alkanut Forssan kampuksella ja innokkaat opiskelijat ovat aloittaneet opiskelun yhdessä ja erikseen. Tuutoriopettajan roolissa kyselin opiskelijoilta maanantaina 9.9.2019 tunnelmia opintojen aloituksesta ja uudesta elämäntilanteesta. Jokainen sai kirjoittaa nimettömänä paperille opintoihin liittyviä kysymyksiä ja samalla myös vastata fiiliskysymykseen ”miltä nyt tuntuu”.
Olin varautunut vastaamaan kysymyksiin opintoihin kuuluvasta harjoittelusta ja erilaisista valintamahdollisuuksista, joita opintojen aikana voi tehdä. Samoin oletin, että opintojen aikataulut (etenkin lomat) olisivat kysymyslistalla kärkipäässä. Näihin liittyviä kysymyksiä lapuille olikin kirjoitettu suurimmaksi osaksi.
Liiketalouden opinnot aloitetaan nk. Diili-työskentelynä, jossa yritysten edustajat antavat opiskelijatiimeille toimeksiantoja, joihin perehdytään, etsitään ja ideoidaan ratkaisuja kahden viikon aikana. Tämä tehdään siis heti opintojen alkuun, eikä esimerkiksi vasta perusteoriaopintojen jälkeen. Aiempien kokemusten perusteella opiskelijat suhtautuvat tähän ääripäissä kahdella tavalla: toiset tykkää, toiset ei. Opettajan tuntosarveni olivat havainneet työskentelyyn liittyviä tuntemuksia myös tässä ryhmässä. Ja kysymysosuuteen sainkin toivomani kysymyksen: ”Miksi ensin ei käydä mitään perusteita läpi, vaan heti pitäisi osata tehdä?”
Osaaminen ja motivaatio syntyvät siitä, että opiskelija (ja opettaja tai kuka tahansa) on aktiivisesti kiinnostunut siitä, mihin osaamista tarvitaan lisää. Osaamisen syntymisen kannalta on välttämätöntä, että opiskelija itse tekee valintoja ja päätöksiä, etsii tietoa, soveltaa aiempia kokemuksiaan ja jakaa ajatuksiaan muiden kanssa. Edellä mainitut taidot ovat kysyttyjä myös työelämässä. Tällaiseen työskentelytapaan ja yritteliääseen toimintatyyliin haluamme liiketalouden opiskelijoiden tottuvan aivan opintojen alusta asti. Ilmiöpohjaisuus ja käänteinen oppiminen toteutuvat erinomaisesti tässä Diili-työskentelymallissa ja myös siitä syystä se sopii monimuotoisten liiketalouden aiheiden opiskeluun hyvin. Tämän lisäksi opiskelu diilitiimeissä on kokemuksiemme mukaan myös elämyksellistä ja hauskaa, mikä ei ehkä samalla tavoin toteudu kaikissa opiskelutavoissa. Minkä ilotta oppii sen surutta unohtaa, sanoo vanha sananlaskukin.
Opiskelijoiden tunnelmat opintojen alussa olivat onneksi pääsääntöisesti (muutamaa haastavaa maanantaitunnelmaa lukuun ottamatta) hyviä ja usein niiden syyksi todettiin ryhmän tai tiimin hyvä henki. Eniten ajatuksiini jäi ja vaikutti seuraava opiskelijan kirjoitus: ”Olin ihan hirmuisen yllättänyt, kun jaoin tämän luokan blogin Facebookissa ja sit mun kaverit oli ihan intona (varsinkin hevostyypit) että olin päässyt tähän koulutukseen. Ne oli ihan että WAU, kai sitä pitäisi itekin ymmärtää olla että WAU!” Meillä on paha tapa ajatella omia valintojamme ja tekemisiämme aliarvostaen. Jo pelkkä ajattelu riittää siihen, että päivä on pilalla tai että elämässä tarttuu vain aiheisiin, joista voi valittaa. Ei varmaan olisi haittaa, jos meistä jokainen ajattelisikin asioistaan enemmän, että WAU!
