Hämeen ammattikorkeakoulussa on parhaillaan käynnissä yli 100 hanketta. Niistä suuri osa edistää kestävää kehitystä joko ekologisen, sosiaalisen tai taloudellisen kestävyyden näkökulmista. Tässä blogissa keskitymme erityisesti siihen, miten tutkimusyksiköissämme viedään eteenpäin ekologista kestävyyttä.
”Ympäristöasiat niputtuvat arkikielessä helposti yhteen. Kestävä kehitys saatetaan käsittää taloudellisena kestävyytenä ilman ekologisia rajoja tai ilmastonmuutoksesta puhuttaessa menee sekaisin ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen syihin puuttuminen. Esimerkiksi käytännön viherrakentajalle on eri asia, yritetäänkö tehostaa hiilen sidontaa vai varautua kaupunkitulvien turvalliseen hallintaan”, kertoo HAMK Bion tutkijayliopettaja Outi Tahvonen.
Tahvonen toimii Kaupunkiviljelystä järkiruokaa – hankkeen projektipäällikkönä. Se on yksi esimerkki ympäristötietoisuutta edistävästä hankkeesta, joka perustuu eko-sosiaalisen kestävyyden rakentamiseen.
Hankkeen tavoitteena on luoda hajautetun ruuan tuotannon toimintamalli Hämeenlinnaan. Toimintamallilla tarkoitetaan erilaisten kaupunkiviljelyyn soveltuvien paikkojen, tilojen ja tapojen kartoittamista ja kehittämistä. Lisäksi toimintamalli huomioi sekä yksityisten pientalopihojen harrastajaviljelijät, kaupunkiviljelyn yhteisöt ja kaupunkiviljelystä kiinnostuneet yrittäjät että mahdollisuuden näiden toimijoiden välisiin uusiin yhteistyömuotoihin. Malli rakentuu Hämeenlinnan esimerkin ympärille, mutta on sovellettavissa myös muissa samankaltaisissa ympäristöissä.
Hankkeessa esimerkiksi yhtäältä pyritään innostamaan kaupunkiviljelyyn ryhtymistä ja toisaalta lisätä tietoutta kaupunkiviljelyn olosuhteiden kehittämisestä. Hanke on alkanut tänä vuonna ja se tulee järjestämään erilaisia työpajoja, luentoja ja tapahtumia. Hankkeesta voi lukea lisää tarkemmin täältä.
Ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuudet hamkilaisessa tutkimuksessa
HAMK Bio edistää kestävää biotaloutta. Käytännössä tämä tarkoittaa soveltavaa tutkimusta, jolla pyritään esimerkiksi vähentämään ympäristön ravinnekuormaa ja uudelleen hyödyntämään tuotannon eri vaiheissa syntyviä sivuvirtoja kuten typpeä, hiiltä ja fosforia. Tutkimusta tehdään yhdessä yritysten, yhteisöjen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Voit lukea HAMK Bion TKI-toiminnasta esimerkiksi tässä blogissa aiemmin julkaistuista jutuista ravinteiden hyödyntämisestä, kiertotaloudesta ja maaseutujen kehittämisestä.
Ekologista kestävyyttä edistetään HAMK Bion ohella myös muissa tutkimusyksiköissämme.
HAMK Techin tutkimustoiminnassa tähdätään ekologisesti kestäviin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin, huomioiden vaikutukset ilmastoon ja materiaalien kiertoon. Tech on osaltaan vähentämässä fossiilisten raaka-aineiden käyttöä rakennusteollisuudessa ja esimerkiksi tutkii biopohjaisia pinnoitettuja ohutlevytuotteita. Tutkimuksesta voi lukea myös uutiskirjeestämme. Lisäksi HAMK Tech tutkii muun muassa sitä, miten biovärit käyttäytyvät erilaisissa materiaaleissa ja olosuhteissa. Tutkimus on osa Biocolour-hanketta, jossa etsitään uusia menetelmiä luonnosta peräisin olevien väriaineiden tuotantoon ja niiden käyttöön.
HAMK Smart puolestaan kehittää digitaalisia ratkaisuja muun muassa biotalouden ja kiertotalouden aloille, mikä osaltaan vie eteenpäin ekologista kestävyyttä. Esimerkiksi Bioeconomy 4.0 ja Carbon 4.0 -hankkeissa kerätään HAMKin Mustialan kampuksen koepelloilta ja navetasta dataa, jonka analysoinnissa hyödynnetään HAMK Smartin osaamista. Nämä tiedot antavat viitteitä esimerkiksi siihen, miten biohiili vaikuttaa luomupellon vedensietokykyyn tai miten luomunavetan olosuhteet heijastuvat maidonlaatuun. HAMK Smart tekee runsaasti soveltavaa tutkimusta myös sosiaalisen kestävyyden näkökulmista. Esimerkiksi saavutettavista ja esteettömistä oppimisratkaisuista ja niiden kehittämisestä voi lukea lisää HAMK Unlimitedin artikkelista.
HAMK Edu edistää sosiaalisen kestävyyden tavoitteita esimerkiksi tutkimalla, miten nuoret saadaan kiinnittymään työelämään tai koulutukseen, mitä jatkuva oppiminen tarkoittaa eri työyhteisöissä, sekä tekemällä pedagogista yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa. Monialaisesti toimivista Ohjaamoista ja niiden suosituksista on kerrottu tarkemmin tiedotteessa. Jatkuvaan oppimiseen voi tutustua esimerkiksi HAMK Unlimited-artikkelin avulla ja pedagogisesta yhteistyöstä on kerrottu muun muassa blogitekstissä, jossa kuvataan, miten koulutusta modernisoitiin Kurdistanissa (englanniksi). Lisäksi HAMK Edu kehittää etäopetusta ja online-toteutuksia sekä kotimaassa että kehittyvissä maissa. Näillä ratkaisuilla kyetään lisäämään koulutuksen saavutettavuutta ja siten tasa-arvoistavaa sosiaalista kehitystä edistäen samanaikaisesti ilmastoystävällisyyttä.
Kestävä kehitys HAMKissa kansainvälisesti mitattuna
HAMK osallistui Green metric rankings -vertailuun viime vuonna ensi kertaa ja sijoittui 780 korkeakoulun joukossa sijalle 87. Vertailussa mitataan kansainvälisesti korkeakoulujen toiminnan ja toimintaympäristön ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä eri tavoin.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kestävyyttä arvioidaan muun muassa julkaisujen kautta.
Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuista yli puolet (54 %) liittyi kestävän kehityksen edistämiseen vuosina 2016-2018. Julkaisuissa huomioitiin ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalinen kestävyys, johon liittyen erityisesti HAMK Edu tekee soveltavaa tutkimusta. HAMKin osallistumisesta Green metric rankings -vertailuun on kerrottu myös HAMK Unlimited-artikkelissa.
HAMKissa kestävää kehitystä edistävät toimet jäsennetään 1) koulutuksen, 2) tki-toiminnan, 3) kampustoiminnan ja 4) sidosryhmäyhteistyön lohkoihin. Kestävän kehityksen ohjelma rakentuu YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden mukaisesti. HAMKin kestävän kehityksen ohjelmasta voi lukea lisää verkkosivuilta.
Tekstiä päivitetty 31.8.2020.
Teksti: Inka Stormi
Kuva: Outi Tahvonen