Vartin kaupunki, paikallisuus ja pyöräilyn mahdollistava yhteiskuntarakenne

0

Tässä Hämeen pyöräohjelman blogisarjassa käsittelemme kevään 2021 aikana erilaisia pyöräilyn ja pyöräliikenteen kehittämisen teema-alueita Hämeessä. Kirjoituksissa nostetaan esille peruskysymyksiä, esitellään viime aikojen kehitystä ja hyviä esimerkkejä sekä tunnistetaan mahdollisia kehityskohteita. Löydät kaikki blogisarjan kirjoitukset Kanta-Hämeen pyöräilyohjelma -kategoriasta.

Kaupunkisuunnittelulla vaikutetaan monella tavoin ihmisten hyvinvointiin ja liikkumiseen. Aija Staffansin mukaan hyvässä kaupunkisuunnittelussa huomioidaan ihmisen mittakaava ja luodaan rikkautta kaupunkiympäristöihin.  Monipuolisuus, erilaiset tunnelmat ja kokemuksellisuus houkuttelevat ihmisiä  liikkeelle ja viihtymään. Kaavoituksen rooli mahdollistavana tekijänä pyöräiltävyydelle on merkittävä.

Miten pidetään huolta hyvistä kaupunkiympäristöistä, jotta niitä voidaan uudistaa regeneratiivisesti vahvistamaan ihmisten,  ilmaston ja  luonnon hyvinvointia? Aija korostaa inhimillisiä kaupunkirakenteita, joissa saavutettavuus, elämyksellisyys ja myös käveltävyys ja pyöräiltävyys mahdollistuvat.

Yhä paremmin tunnustetaan paikallisuuden ja lähiympäristön laadun merkitys hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Viehättävyys, valo ja vihreys ovat kaupunkirakenteessa tärkeitä. Aija nostaa esille Forssan ja Hämeenlinnan esimerkkeinä 15 minuutin kaupungeista, joissa periaatteessa pyöräilyllä on hyvät mahdollisuudet.

Kanta-Häme – kolme pientä kaupunkia Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki sekä kahdeksan kuntaa muodostavat verkostomaisen rakenteen. Seutukaupunkien (Forssa ja Riihimäki) sisäinen muuttoliike on kasvattanut kaupunkien keskustaajamia 2010-luvulla. Keskustojen muita alueita vahvempi väestönkehitys kaupungistaa ja keskittää seutukaupunkeja, vaikka koko kaupungin väestökehitys ei olisikaan positiivista. Keskustaajamien kasvun myötä tapahtuva ”pieni kaupungistuminen” tarjoaa hyvän mahdollisuuden kävely- ja pyöräily-ystävälliselle yhdyskuntarakenteelle ja hyvinvointia ja terveyttä edistävälle ympäristölle. Toivottavasti tämä huomioidaan jatkossa entistäkin paremmin.

Miten pyöräily on huomioitu yhteiskuntarakenteessa ja suunnitelmissa? Onko kokonaisuutta suunniteltu pääosin autoliikenteen ehdoilla ja onko pyöräily huomioitu riittävällä tavalla?  Joulukuussa 2020 julkaistussa Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa pyöräilyn kulkutapaosuutta halutaan merkittävästi lisätä. Sen mukaan maakunnassa on merkittävä kävelyn ja pyöräilyn potentiaali. Taajama-alueilla matkat ovat lyhyitä, minkä lisäksi kävely ja pyöräily palvelevat liityntäyhteytenä joukkoliikenteen runkolinjojen varteen.

Kaupunkien keskusta-alueilla ja taajama-alueilla tärkeää ovat alhaiset nopeudet ja riittävä tila kaikille liikennemuodoille. Päivittäistavarakauppojen, terveyspalveluiden ja koulujen hyvä saavutettavuus kannustaa pyöräilemään. Myös pyöräilyn yhdistäminen joukkoliikenteeseen on tärkeää. Laadukas ja turvallinen pyöräpysäköinti rautatieasemilla ja seisakkeilla, matkakeskuksissa ja pysäkeillä tarjoaa mahdollisuuden joustaviin matkaketjuihin.

Lähiympäristön laatu,  houkuttelevuus, liikenneturvallisuus ja esteettisyys kannustavat pyöräilemään enemmän myös pitäjissä, kylissä ja maaseudulla. Reittien elämyksellisyys on tärkeää virkistymiselle ja yhä suositummalle pyörämatkailulle.

Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen kaupunkirakenteet ovat tiivistymisen myötä kehittymässä pyöräily-ystävällisempään suuntaan. Uudistavalla ja elvyttävällä suunnittelulla voidaan niihin luoda myös pyöräilyyn houkuttelevia ja kannustavia ympäristöjä. Sitä tarvitaan, jotta pyöräilyn kulkutapaosuutta saadaan lisättyä ja kaupunkien hiilineutraaliustavoitteet saavutetaan.

Tehty

  • Tiiviimmät kaavat kaupunkien keskusta-alueille
  • Katetut pyöräparkit rautatieasemilla. Sisäparkkipaikka pyörille parkkitalo Pöölissä.
  • Kansalliset kaupunkipuistot ja rantareitit Hämeenlinnassa ja Forssassa

Tulossa 

  • 30 km/h nopeusrajoitus Hämeenlinnan ydinkeskustassa
  • Elämyksellinen taidereitti Iittalan asemalta Lasimäelle
  • Tiiviimpää rakentamista keskusta-alueille Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä

Kehitysmahdollisuuksia ja toimenpidesuosituksia 

  • 30 km/h rajoituksia taajama-alueille, asuinkaduille ja koulujen läheisyyteen
  • Lähipalveluiden vahvistaminen, hyvät pyöräily-yhteydet jo suunnitteluvaiheessa
  • Lisää katettuja turvallisia parkkipaikkoja joukkoliikenteen ja lähipalveluiden yhteyteen
Karttakuva väestönmuutoksesta infograafin muodossa Riihimäellä
Pieni kaupungistuminen Riihimäellä. Lähde: Pieni kaupungistuminen: EteläSuomen ja Uudenmaan suuralueet, Kuntaliitto 2020.


Lähteet:

TkT, arkkitehti Aija Staffans, Aalto-yliopisto, rakennetun ympäristön laitos

Podcast: Keskusteluja kaupunkiympäristöjen tulevaisuudesta 9.12.2020

Pieni kaupungistuminen – tutkimuksen raportti

YouTube – Pieni kaupungistuminen -tutkimuksen julkistamistilaisuus 12.6.2020

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 

Valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma  

Blogisarja on osa Kanta-Hämeen pyöräilyohjelma -hanketta

Hankkeessa tuotetaan tietoa Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyön ja Suomessa toisen kunnallisen pyöräilyn kehittämissuunnitelman tueksi. Hankkeella pyritään vaikuttamaan erityisesti pyöräilyn yleistymiseen ja kehittämiseen, vähähiilisen liikenteen edistämiseen sekä pyörämatkailun kehittämiseen.

Kevään 2021 aikana  Hämeen pyöräilyohjelman blogisarja käsittelee Hämeen monipuolisesti erilaisia pyöräilyn ja pyöräliikenteen kehittämisen teema-alueita. Kirjoituksissa nostetaan esille peruskysymyksiä, esitellään  viime aikojen kehitystä ja hyviä esimerkkejä sekä tunnistetaan mahdollisia kehityskohteita.

Hankkeen verkkosivuille

 


Kuva Minna Takalasta

Minna Takala on Tawast Cycling Clubin puheenjohtaja ja Pyöräliiton perustajajäsen.

Leave A Reply