Sairaanhoitaja- ja insinööriopiskelijat luomassa älykästä kotiympäristöä

0

HAMKin Forssan kampuksella sairaanhoitaja- ja insinööriopiskelijat pohtivat, miten digitaalisuus mullistaa kotihoitoa vuoteen 2050 mennessä ja miten ikäihmisten kotona pärjääminen pidempään on tulevaisuudessa mahdollista. Kysymys oli opiskelijoiden kannalta siitä, millaisen tulevaisuuskuvan he haluavat rakentaa omaa ikääntymistään ajatellen.

Tulevaisuustyöpajassa sairaanhoitajaopiskelijat saivat tietoa teknologian tuomista mahdollisuuksista kotihoidossa. Insinööriopiskelijat saivat taas näkemystä kotihoidosta ja työpaja antoi heille lisäksi ymmärrystä asiakkaan näkökulmasta ja hoitotyön liiketoimintamahdollisuuksista.  Opiskelijoilla oli lupa olla ideoissaan rohkeita, rahan ja resurssien rajoitteet sai unohtaa.

”Tulee ajateltua asioita eri lailla, kun asettaa itsensä asiakkaan asemaan, jolle ratkaisua suunnitellaan”.

Insinööriopiskelija

Yrityksille ja terveydenhuoltoalan toimijoille työpaja tarjosi sekä tulevaisuus- että teknologiatietoa. Toimijat pääsivät haastamaan opiskelijat, tulevaisuuden tekijät, katsomaan kotihoitoa riittävän kauas tulevaisuuteen ilman budjettiin ja hoitajamitoitukseen liittyviä rajoitteita – tehtävänä oli keskittyä kotihoidon tulevaisuuden innovointiin ja etenkin siihen, miten teknologian avulla hoitajalle jää aikaa mahdollisimman paljon asiakkaan kohtaamiseen.

Kuinka itse haluaisin tulla hoidetuksi?

Opiskelijat johdateltiin tulevaisuuspajaan megatrendien kautta, kuten väestön ikääntyminen ja kaikkeen sulautuva teknologia. Pajassa keskusteltiin siitä, miten omat ikääntyneet läheiset pärjäävät kotona ja toisaalta siitä, miten opiskelijat itse haluavat tulla hoidetuksi ikääntyessään. Opiskelijat kokivat tärkeinä asioina sosiaalisten suhteiden säilymisen ja virikkeellisen elämän. Tärkeiksi arvoiksi koettiin itsemääräämisen oikeus ja toiveiden kunnioittaminen.

Yhteisöllistä asumista älykkäässä ympäristössä

Asumismuotona ja palvelujen kokonaisuutena nähtiin erilaisia älykyläyhteisöjä. Älykylät muodostuivat erilaisista arkea helpottavista laitteista ja palveluista. Laitteet seuraavat ja auttavat arjen tilanteissa asukasta, sekä viestittävät hoitajille ja omaisille avun tarpeista. Hoitotyön merkitys inhimillisenä toimintana ei unohtunut, vaan ajateltiin teknologiaa apuna käyttäen saavutettavan enemmän aikaa asiakkaalle. Mittauksien ja seurantojen ollessa automatisoituja sairaanhoitajien ammattitaitoa ja asiantuntijuutta voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisen hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Opiskelijoiden visioissa älykylän asukkailla olisi älysirut, jotka keräisivät dataa hyvinvoinnista. Tarvittaessa älykkääseen ympäristöön voisi ohjelmoida asukkaan päiväohjelman, joka ohjaa asukasta ja ohjailee kodin laitteita, esimerkiksi lääke- tai jääkaapista avautuisi oikea luukku tiettyyn aikaan päivästä asiakkaan ollessa kaapin vieressä. Wc-istuin analysoi asukkaan terveydentilaa ja ympäristön sensorit keräävät tietoa sekä tarvittaessa hälyttävät muutoksista. Pesuautomaatista voisi valita itselleen haluamansa pesun tai saunaohjelman. Tv-ohjelmat ja valaistuksen säätö olisivat ohjelmoituja. Älysiru seuraisi veriarvoja ja elintoimintoja. Liikuntarobotti avustaisi liikkumisessa ja lääkäripalveluihin asukas pääsisi asettumalla hoitoluukkuun. Hovirobotti avustaisi asioissa, joita asukas ei itse kykene tekemään.

Älysirun avulla asukas voi pitää yhteyttä niin hoitajiin kuin läheisiin. Yhteydenpitoa ulkomaailmaan helpottaisi myös hologrammit ja virtuaalimaailma sekä erilaiset vuorovaikutusta ja kieltä tukevat teknologiat. Nämä auttavat puhevaikeuksista tai muistihäiriöistä kärsiviä tulemaan ymmärretyiksi, vaikka äänteet tai asioiden asiayhteydet tuntuvat kuulijasta epäloogisilta. Tämä mahdollistuu älysirun keräämän historiatiedon avulla. VR-tekniikkaa hyödynnettäisiin ajanvietteenä ja elämyksien tuojana. Esimerkiksi sen avulla asukas pääsisi palaamaan aiempien harrastusten pariin kuten surffaamaan tai voisi matkustaa paikkoihin, joihin ei enää itse pääse. Älykkääseen ympäristöön voisi tuoda myös terapiaeläimiä ja lemmikkirobotteja.

”Miten hoitotyö ja teknologia yhdistetään – luulin että se tehdään robotilla, mutta silmäni aukesivat”.

Sairaanhoitajaopiskelija

Kokemukset pajasta

Palvelujohtaja Jaana Lähteenkorva Wallaton Oy:stä oli vaikuttunut työpajassa syntyneistä raikkaista ideoista. Onnistuneen työpajan johdosta Lähteenkorva haluaa jatkaa yhteistyötä ja ohjata opiskelijat mallintamaan yksityiskohtaisemmin älykylää ja sen toiminnallisuutta.

Opiskelijoiden kokemus monialaisesta työskentelystä oli positiivinen. Tehtävä koettiin mielekkääksi ja ideointi eri alojen opiskelijoiden kesken oli paitsi motivoivaa, myös opettavaista. Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat saaneensa tarmoa kehittää toimintaa työelämässä sekä toisaalta he oppivat myös kyseenalaistamaan nykyisiä, totuttuja toimintatapoja.

 

Työpaja oli osa Forssan kampuksella alkavaa HAMK Design Factory -toimintaa.
Työpaja toteutettiin 13.2.2020 osana Tulevaisuustiedosta vauhtia pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen (TULEVA) -hanketta, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.

LUE LISÄÄ TULEVA-HANKKEESTA TÄÄLTÄ!

Anne-Mari Järvenpää

Anne-Mari Järvenpää toimii lehtorina teknologiaosaamisen yksikössä ja projektipäällikkönä HAMK Smart -tutkimusyksikössä.

Katri Pärssinen

Katri Pärssinen toimii lehtorina hyvinvointiosaamisen yksikössä.

Leave A Reply