Pelto-observatorio – hiilen sidontaa, avointa viestintää ja itseohjautuvuuden ihme

Yksi peltohehtaari voi arvioiden mukaan sitoa vuosittain 200 –1000 kilogrammaa hiiltä ja hyvillä viljelytoimilla pyritään hiilen määrää maaperässä lisäämään. Mutta miten visualisoida maaperän hiilen sidonnan tutkimusta koukuttavalla, informatiivisella ja interaktiivisella tavalla viljelijöille, tutkijoille, päätöksentekijöille ja ylipäätään suurelle yleisölle?

Osana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Carbon 4.0 -hanketta, HAMKin projektitiimi lähti vastaamaan tähän haasteeseen loppuvuodesta 2019 yhdessä Ilmatieteen laitoksen, Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Ilmatieteen laitos ja SYKE tekevät kansainvälistä huippututkimusta hiilen sidonnan menetelmissä ja mittauksissa Carbon Action -alustan tutkimushankkeissa.  BSAG koordinoi koko Carbon Action -alustaa, jossa tutkitaan ja edistetään maatalouden hiilensidontaa yhteistyössä suomalaisten viljelijöiden ja elinkeinoelämän kanssa. HAMK Smart -tutkimusyksikön osaaminen mittalaitteiden tietoliikenteen, reaaliaikaisen mittausdatan käsittelyn ja visualisoinnin sekä web-kehityksen parissa mahdollisti näiden kaikkien yhdistämisen yhteen käyttöliittymään ja syntyi Pelto-observatorio-sovellus, joka on julkaistu osoitteessa https://www.fieldobservatory.org/

Pelto-observatorion tavoitteena on koota yhteen viljelijät sekä maatalousmaan hiilensidonnan tutkijat ja päätöksentekijät, ja viestiä kaikille ymmärrettävällä tavalla millaisia vaikutuksia erilaisille viljelytoimilla on hiilen määrään maaperässä ja kuinka näiden toimien arvostusta voitaisiin nostaa. Tällä hetkellä verkostossa on mukana Carbon Action -projektin kautta 100 maatilaa, joista näytteitä kerätään ja näistä valituilla 20 tarkemman tarkastelun tilalla toteutetaan jo automaattista datan keräämistä. Tulevaisuudessa Pelto-observatorio tullaan kasvattamaan verkostoksi, johon kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi helposti liittyä Pelto-observatorio-sovelluksen kautta ja jakaa dataa.

”Löysimme HAMKista juuri sen osaamisen, jonka tarvitsimme täydentämään työryhmäämme Pelto-observatorion kehittämiseksi. HAMKin taitava ryhmä niveltyi muuhun työryhmään nopeasti, ja yhteistyö on ollut tuloksellista, mutkatonta – ja hauskaa”, kehuu Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski.

Projektina Pelto-observatorio-sovelluksen tähänastinen toteutus on ennen kaikkea osoitus työssä mukana olleiden intohimosta ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, sillä oppikirjamaiseksi projektiorganisaatioksi neljän eri toimijan kokonaisuus ei ole vielä ehtinyt järjestäytyä. Ad hoc -tekemisen tavoitteet ja tarve luoda viestintää sekä kehittää Pelto-observatorio -verkostoa ovat kuitenkin olleet kaikille niin selviä, että työ on edennyt tehokkaasti nykyiseen muotoonsa. Hyvin ajoitettua tilannejohtajuutta ovat osoittaneet kaikki työssä mukana olleet henkilöt, ja projektitiimi onkin itseohjautuvasti tunnistanut jäsentensä vahvuudet ja vastuut.

”HAMKin väen ammattitaito on näkynyt läpi koko projektin ja odotan innolla, että pääsemme jatkamaan yhteistyötä. Pelto-observatorio mahdollistaa hiiliviljelyn tulosten ja kehittämisen avoimen seuraamisen ja helpottaa viestintää eri sidosryhmille, kuten viljelijöille ja päätöksentekijöille”, kertoo BSAG:n viestintäjohtaja Pieta Jarva.

Yhteisen tekemisen rungon muodostivat viikoittaiset kokoontumiset, joissa keskustelua käytiin sekä suurista linjoista että mitä pienimmistä yksityiskohdista. HAMK Smart -tutkimusyksikön toteuttamaa työtä projektissa on näkyvimmin sen web-käyttöliittymä, joka toteutettiin .NET Core -sovelluksena Microsoft Azure -pilvipalvelussa ja datan katselun osalta asiakaspuolen JavaScriptillä. Isoja ratkaistavia kysymyksiä yhteistyössä projektiryhmän kanssa olivat muun muassa datarakenteen järjestely sekä käyttäjäystävällisten toiminnallisuuksien muotoilu. Yhteistyötä on ilo jatkaa myös nyt julkaistun Public beta versio 1.0:n seuraavassa kehitysvaiheessa, jossa hyvin alkanutta yhteistä tekemistä tullaan jatkamaan.

“HAMKin implementoima Pelto-observatorio-sovellus on tärkeä osa tulosten avointa viestintää eri sidosryhmille, kuten viljelijöille ja päätöksentekijöille. Sovelluksen kautta voimme säätiössä lisätä työmme vaikuttavuutta kestävän maatalouden ja hiilensidonnan edistämisessä.”  Laura Höijer, Baltic Sea Action Group, Bioeconomy 4.0 ja Carbon 4.0 – Yhteistyötä älykkään biotalouden ympärillä -videosta https://youtu.be/gbEzzL_kpM8

Tiesitkö muuten, että Suomessa on 2,3 miljoonaa hehtaaria peltoa eli 1000 kg/ha hiilensidonta niihin vastaisi noin 16% kaikista Suomen päästöistä vuonna 2019!