Lisää pyöräilyinfraa, parempaa pyöräilyinfraa ja kyläteitä

0

Laadukas pyöräliikenteen infrastruktuuri on yksi tärkeimmistä keinoista vaikuttaa ihmisten kulkutavan valintaan ja kasvattaa pyöräliikennemääriä. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan maakunnassa on merkittävä kävelyn ja pyöräilyn potentiaali. Taajama-alueilla matkat ovat lyhyitä, minkä lisäksi kävely ja pyöräily palvelevat liityntäyhteytenä joukkoliikenteen runkolinjojen varteen.

Karttapohja pyöräilyreitistöstä Kanta-Hämeessä vuodelle 2040
Pyöräliikenteen tavoiteverkot Kanta-Hämeessä 2040. Kuva: Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040.

Liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta vaikuttavimpia hankkeita ovat olleet baanahankkeet sekä uudet pyöräliikenteen yhteydet, pyöräkaistat ja laatukäytävät. Näiden on arvioitu lisäävän eniten pyöräilyä samalla autoilua vähentäen. Valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa on tavoitteeksi asetettu merkittävä pyöräilyn kulkutapaosuuden lisäys ja siihen voidaan vaikuttaa erityisesti paremmalla pyöräliikenneinfralla. YK:n ympäristöjärjestö suosittelee, että kuntien liikenneinvestoinneista vähintään 20 % on sijoitettava pyöräliikenteeseen ja jalankulkuun. Tästä ollaan vielä kaukana.

Pyöräliikennettä lisäämällä saadaan aikaan merkittäviä vaikutuksia myös kansanterveyteen, liikennejärjestelmän toimivuuteen sekä kaupunkiympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman kautta ohjataan valtion rahoitusta kuntien vaikuttaviin kävely- ja pyöräilyhankkeisiin. Hankkeilla voidaan parantaa pyöräilyn olosuhteita ja houkuttelevuutta ja siten lisätä pyöräilymatkojen määrää ja kulkutapaosuutta. Valtio tulee ohjaamaan kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaan rahoitusta 30 miljoonaa euroa/vuosi vuosina 2021-2030. Rahoituksen edellytyksenä on, että kunnat käyttävät kävely- ja pyöräliikenteen hankkeiden rahoittamiseen vastaavan summan. 

Valtion investointiohjemasta on saatu tukea Hämeenlinnan keskustan pohjois-eteläsuuntaiseen pyörätiehen ja Rapamäen oikaisuun. Aikaisemmin tukea on saatu vuonna 2018  pyöräpysäköinnin kehittämiseen. 

Pyöräliikenteen investoinneilla on tavoiteltava mahdollisimman suurta pyöräliikenteen kasvua. Tämä tapahtuu toteuttamalla sujuvia, turvallisia ja laadukkaita ratkaisuja, jotka tarjoavat pyöräilemään kannustavia ja houkuttelevia vaihtoehtoja. Suorat, selkeät  ja sujuvat yhteydet kävelijöille ja pyöräilijöille puistojen läpi erotettuna autoliikenteestä ovat Oulussa kannustaneet ihmisiä pyöräilemään. Siellä onkin saavutettu Suomessa korkein pyöräilyn kulkutapaosuus.

Myös maanteillä pyöräillään ja tarvitaan turvallisempaa infraa

Maanteiden pyöräliikenneinfran sekä liikenteen solmukohtien pyöräilyolosuhteiden parantamisella voidaan lisätä pyöräliikenteen määrää sekä parantaa myös pyörämatkailun edellytyksiä. Maanteiden pyöräliikenneinfran ja liikenteen solmukohtien pyöräilyolosuhteiden parantamiseen varataan rahoitusta vuosille 2021-2030 yhteensä vähintään 10 M€/vuosi.  On tärkeää saada pinnoitteet ja pientareet turvallisiksi myös pyöräilijöille. Pitkät pyöräily-yhteydet kaupunkien ja taajamien välillä lisäävät työmatkapyöräilyä. Myös yhä yleistyvä pyörämatkailu tuo lisää pyöräilijöitä maanteiden varsille. Ympärivuotinen pyöräily on nosteessa leutojen talvien ja asenneilmapiirin muuttumisen kautta. Sähköpyöräily mahdollistaa yhä useamman pyöräilyn sekä matkapituuksien kasvun. 

Suomen ensimmäiset kylätiet Hattulaan 

Kanta-Hämeessä on otettu rohkeasti käyttöön myös aivan uudenlaisia ratkaisuja kävely- ja pyöräliikenneinfraan. Hattulan kylätiekokeilut tulivat käyttöön kesän 2018 lopulla, ensin Sattulantien kylätie Häme Elyn alueella  ja sitten Pappilanniementien kylätie Hattulan kunnan alueella. Sattulantiellä kylätie on 2,5 kilometrin pituinen ja Pappilanniementiellä 500 metriä. Kyläteissä on käytetty hollantilaista mallia. Autoliikenteeltä on vähennetty kaistan verran tilaa, jotta jalankulkijoille ja pyöräilijöille on saatu leveämmät ja turvallisemmat kulkuväylät.  Autot ajavat keskellä. 

Sattulassa tarve kokeiluun lähti huolesta lasten liikkumiseen. Tieuudistusten tavoitteena Sattulassa on ollut turvallisen liikkumisen lisäämisen lisäksi myös poistaa turhaa läpikulkuliikennettä. Sattulan kylätie palkittiin Suomi Pyöräilee -tapahtumassa vuoden 2018 parhaana pyöräilytekona. Valintakriteerit olivat teon vaikuttavuus, hauskuus, kekseliäisyys ja julkisuus.

Kylätie on uusi pyöräilyä ja jalankulkua suosiva liikenneratkaisu, joka sopii hyvin teille, joilla ei ole tilaa erilliselle pyörätielle ja joissa moottoriliikenne ei ole kovin runsasta. Kylätie parantaa liikkumisen viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Kyläteiden on toivottu rohkaisevan lapsia kulkemaan koulumatkoja pyörällä ja kävellen. 

Myös Katinalantielle Hattulaan on suunniteltu kylätietä. Kylätie on erittäin edullinen ratkaisu. Katinalantien pituus on 1,3 kilometriä ja sen kylätieksi muuttaminen maksaa 5000 – 7000 euroa. Summa on noin puolitoista prosenttia vastaavan pituisen kevyen liikenteen väylän rakentamiskustannuksista, kertoo Juha Prittinen. Uusi ratkaisu on alkanut levitä Suomessa muihinkin kuntiin.

Forssan keskustan Kauppakadun kävely-ja pyöräilyreitit uudistettiin 

Forssan Kauppakatu uudistettiin kesällä 2020 ja sen uudet järjestelyt saivat kiitosta kävelijöiltä ja pyöräilijöiltä. Yhteydet ovat nyt sujuvammat, selkeämmät ja turvallisemman tuntuiset. Ympäristöstä tuli kauniimpi ja viehättävämpi. Pyöräilijät kiittävät erityisesti hyvää pintaa ja selvää reittiä, jota on ilo pyöräillä.

Karttakuva reittisuunnittelun periaatteista Houtenin kaupungissa Hollannissa
Reittisuunnittelun periaatteita Houtenin kaupungissa Hollannissa.
Kuva: Pyöräliitto.

Uudenlaista suunnittelua tarvittaisiin myös yhteyksissä kaupunkien keskusta-alueille. Hollannissa Houtenin kaupungissa reittisuunnitelmien perusteena on pyörämatkojen turvallisuus, suoruus ja nopeus kaupungin keskustaan. Näin kannustetaan asukkaita pyöräilemään enemmän. 

 

 

 

 

 

Tehty 

  • Eroteltuja pyöräväyliä Hämeenlinnassa ja Riihimäellä 
  • Suomen ensimmäinen kylätie Sattulassa ELY:n alueella, ja Pappilanniementie kunnan ylläpitoalueella, molemmat Hattulassa
  • Forssan keskustassa Kauppakadun remontti

Tulossa 

  • Hämeenlinnan keskustaan etelä-pohjoisreittien pyöräilyinfran uudistaminen 
  • Rapamäen pyöräkatu – parantaa pyöräily-yhteyttä mm. tulevaan Assi-keskussairaalaan
  • Katinalantiestä kylätie Hattulaan 

Kehitysmahdollisuuksia ja toimenpidesuosituksia 

  • Alikäytäviä ja siltoja lyhentämään pyöräilymatkoja 
  • Suorat ja sujuvat pyöräily-yhteydet kaupunkien keskusta-alueille ja taajamissa
  • Kaupunkien väliset pyöräily-yhteydet 

 

Lähteet

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma 

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG – Sustainable Development Goals)

Fossiilittoman liikenteen tiekartta – valmistelumateriaalit

Hattulan kylätiet 

Katinalantiestä kylätie 

Forssan Kauppakatu

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

 

 

Blogisarja on osa Kanta-Hämeen pyöräilyohjelma -hanketta

Hankkeessa tuotetaan tietoa Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyön ja Suomessa toisen kunnallisen pyöräilyn kehittämissuunnitelman tueksi. Hankkeella pyritään vaikuttamaan erityisesti pyöräilyn yleistymiseen ja kehittämiseen, vähähiilisen liikenteen edistämiseen sekä pyörämatkailun kehittämiseen.

Kevään 2021 aikana  Hämeen pyöräilyohjelman blogisarja käsittelee Hämeen monipuolisesti erilaisia pyöräilyn ja pyöräliikenteen kehittämisen teema-alueita. Kirjoituksissa nostetaan esille peruskysymyksiä, esitellään  viime aikojen kehitystä ja hyviä esimerkkejä sekä tunnistetaan mahdollisia kehityskohteita.

Hankkeen verkkosivuille


Kuva Minna Takalasta

Minna Takala on Tawast Cycling Clubin puheenjohtaja ja Pyöräliiton perustajajäsen.

Leave A Reply