Anton Leppälä suoritti ammattiopiston tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon kuuluvat työharjoittelujaksot HAMK Smart -tutkimusyksikössä. Haastattelimme häntä kuullaksemme miten harjoittelu on sujunut poikkeusaikana ja mitä kaikkea se on pitänyt sisällään.
Kuka olet ja miten päädyit hakemaan harjoittelupaikkaa HAMK Smartista?
Nimeni on Anton Leppälä ja opiskelen Valkeakosken ammattiopiston tieto- ja viestintätekniikkaa kolmatta vuotta. Tarkoituksena olisi valmistua koulusta tänä keväänä, pari kurssia vielä puuttuu. Opintoihini kuuluu kaksi työssäoppimisjaksoa, joista molemmat harjoittelujaksot olen suorittanut HAMK Smartissa. Ensimmäinen harjoittelujakso alkoi viime syksynä ja toinen jatkui heti perään vuoden vaihteesta ja on meneillään vielä. Työssäoppimisjaksojen aikana olen suorittanut näytöt Ylläpitotehävissä toimimisesta, Palvelujen käyttöönotosta ja tuesta sekä Ohjelmoinnista – näytöt meni tosi hyvin.
Harjoittelun lähestyessä kävimme opettajan kanssa läpi mahdollisia harjoittelupaikkavaihtoehtoja Valkeakoskelta, kunnes luimme blogikirjoituksen, joka kertoi että HAMK Smartin puolella oli jo ollut eräs opiskelija. Etsin oikean henkilön HAMKin nettisivuilta ja kirjoitin sähköpostilla hakemuksen työharjoittelua ajatellen. Sovimme tapaamisen koululle ja aloimme suunnittelemaan työssäoppimisjaksoa.
Mitä teet HAMK Smartissa?
Ensimmäiset kaksi viikkoa ehdin työskentelemään HAMK Smartin toimistolla ja sitten siirryimme etätyöhön koronarajoitusten vuoksi. Ensimmäisen harjoittelujakson aikana toteutimme projektin, jossa koodasin lämpötilamittarin lähettämään Azure-palvelimelle lämpötiladataa, joka sen jälkeen tallennettiin palvelimelle sekä visualisoitiin Grafana-ohjelman avulla. Aluksi aika kului tiedonhaun ja ohjelmistojen harjoittelun parissa. Käytin työskennellessäni valmiita koodikirjastoja ja muokkasin niitä sopiviksi, eikä uusia koodeja täten tarvinnut paljoa itse kirjoittaa. Käytössä oli C-ohjelmointikieli.
Toisella harjoitusjaksolla ja työn alla tällä hetkellä on Azure IoT Central projektin dokumentoinnin laajentaminen. Yksinkertaistettuna AZ3166 laitteen yhdistäminen WiFiin, ja sen kautta laitteen lämpötilasensorien datan lähettäminen Azure IoT Centraliin, jossa tämä tieto sitten näkyy graafina. Oletettavasti tämä harjoittelujakso kestää valmistumiseeni asti.
Mitä uutta opit?
Opin käyttämään kaikkia projektiin vaadittavia ohjelmistoja sekä työskentelemään sujuvammin etänä. Linuxin käyttö ja koodikielen osaaminen vahvistui harjoittelun aikana.
Mikä harjoittelussa oli parasta?
Harjoittelussa parasta oli ehdottomasti itsenäinen etänä työskenteleminen sekä projektin sopiva haastavuus. Projekti ei ollut liian helppo toteuttaa, muttei liian vaikeakaan. Suurin osa ohjelmista tuli uutena, joten jokaisesta piti ottaa selvää: mitä sillä tehdään ja miten se toimii. Netistä löytyy dokumentaatiot, tutoriaalit ja valmiit koodin pätkät, jotka saattoi yhdistää projektiin. Tiedonhakutaidot tulivat tarpeeseen, oikean tiedon hakeminen ja sen hyödyntäminen itsenäisesti oli tärkeää.
Entä haastavinta?
Haastavinta oli korjata muutamat ongelmat, jotka tulivat vastaan. Esim. eräässä komennossa oli kirjoitusvirhe, jonka takia komento ei toiminut. Yksi pienikin kirjoitusvirhe saattoi rikkoa koko ohjelman ja sen etsimiseen saattoi mennä hetki aikaa. Joihinkin ongelmiin meni helposti jopa muutama päivä, mutta lopulta nekin saatiin korjattua jollain jälkikäteen itsestään selvältä tuntuvalla ratkaisulla.
Jouduit koronan vuoksi suorittamaan harjoittelun etänä. Miten se sujui?
Etätyöskentely on mielestäni mahtavaa. Töitä saa tehdä omaan tahtiin, ja työskenteleminen on paljon rennompaa omasta huoneesta käsin. Koen että etätyöskentely saattoi olla jopa tehokkaampaa ajankäytön kannalta, sillä saimme projektin valmiiksi hieman etuajassa. Piti vain huolehtia siitä, että projekti eteni – se vaatii oma-aloitteisuutta ja itsekuria. Viikoittaiset palaverit helpottivat työskentelyä ja ne aika lailla riittivät yhteydenpitoon. Tarvittaessa apu olisi ollut viestin päässä. Haasteita etätyöskentelyssä ei juurikaan tullut, mutta ongelmien (joita oli vähän) ilmetessä piti vain löytää oikea tyyppi linjoille. Tiedonhaku- ja itsenäisen työskentelyn taidot korostuvat, koska jatkuvasti ei ole kukaan ohjaamassa kädestä pitäen.
Minkälaiset eväät nämä harjoittelut antavat tulevaan työelämään?
Sain loistavaa kokemusta etäryhmätyöskentelystä, työn rytmityksestä sekä työnjaosta. Tiedonhakutaidot kehittyivät, itsenäinen työskentely ja itsevarmuus ennen kaikkea paranivat kun sai projektin valmiiksi ja huomasi että hommat sujui hyvin. Seuraavaksi tosiaan on tarkoitus valmistua ammattikoulusta ja armeija kutsuu tammikuussa 2022. Armeijan jälkeen sitten mahdollisesti haen ammattikorkeakouluun opiskelemaan.
Ohjaajan kommentti
IoT-kehityksen näkökulmasta olemme kiitollisia Antonin työpanoksesta, tehdyistä selvityksistä ja tehdystä sovellusympäristötestauksesta.
”Antonin oma-aloitteisuus ja asenne työtehtäviä kohtaan antoivat hyvän vaikutelman. Harjoittelujaksolla tehdyt työtehtävät eivät normaali opinnoissa olleet tullut vastaan, mutta Anton suoriutui näiden parissa ammattilaisen ottein. Kuten harjoittelujaksoon kuuluukin, on hyvä oppia uutta! Poikkeusoloissa työskentely ei myöskään synnyttänyt ongelmia työtekoon vaan Anton onnistui sopeutumaan etätyöskentelyyn helposti. Harmillista ettei paikallista työtekoa päästy tekemään suuremmissa määrin”, kertoi Antonin ohjaaja Atte Partanen.
