Afrikkaa kuvataan nykyisin mahdollisuuksien mantereeksi, jossa on aktiivinen nuori väestö, nopea teknologinen kehitys ja kasvavat markkinat. Erityisasiantuntija Teija Lehtonen kertoo omista kokemuksistaan ja uusista mahdollisuuksista yhteistyöhön Afrikan eri maissa.
Kiinnostuin Afrikasta jo opiskeluaikana Helsingin kauppakorkeakoulussa. Olin mukana poikkitieteellisissä opiskelijahankkeissa, joissa tehtiin markkinakartoituksia suomalaisille yrityksille ja selvitettiin YK-järjestöjen hankintakäytäntöjä. Opintojen jälkeen olin töissä Suomen Ulkomaankauppaliitossa – nykyisen Business Finlandin edeltäjä – kehitysmaakaupan ryhmässä, jossa edistin vientiä kansainvälisten kehitysjärjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten rahoittamiin hankkeisiin.
Ensimmäisen kerran matkustin Afrikan mantereelle Abidjaniin, jota kutsuttiin siihen aikaan Afrikan Pariisiksi. Norsunluurannikon pääkaupungissa tyylikkäästi pukeutuneet ja ranskaa puhuvat ihmiset sekä erinomainen ruoka muistuttivat etäisesti Pariisista. Maaseutu oli kuitenkin kaukana Ranskasta. Asuin perheessä, jossa viljeltiin kaakaota ja kahvia. Tutustuin heidän kanssaan tavallisen pienen afrikkalaisen kylän arkeen iloineen ja suruineen.
Opiskelijaprojekteja ja selvityksiä
Kaakaoviljelmät tulivat uudelleen mieleen, kun aloitimme yritysyhteistyötä Kultasuklaan kanssa viime vuonna HAMKissa. Opiskelijat ovat tehneet tutkimusta kaakaohedelmän sivuvirroista sekä niitä hyödyntävistä sovelluksista. Yhteistyö jatkuu biohiili- ja biokaasuprojekteissa sekä kaakaoliiketoimintaympäristön selvitystyönä Ghanassa. Länsi-Afrikka on maailman suurin kaakaon tuotantoalue: arviolta yli 60 % koko maailman kaakaosta tulee Ghanasta ja Norsunluurannikolta.
Opiskelijavaihto sekä yhteistyöprojektit suomalaisten ja afrikkalaisten opiskelijoiden kanssa ovat hyvä keino lisätä Afrikka-osaamista. HAMKin opiskelijoilla on mahdollisuus kartuttaa kokemusta mm. biotalouden, metsätalouden ja liiketalouden aloilla ensi syksynä alkavissa yhteisprojekteissa Etelä-Afrikassa, Keniassa, Sambiassa ja Ugandassa.
Innovaatioita ja yrittäjyyttä
2000-luvulla Suomen kehityspolitiikkaan tuli vahvasti mukaan innovaatioiden edistäminen, yrittäjyys ja uusien työpaikkojen luominen. Innovaatio-ohjelmia aloitettiin useissa Afrikan maissa. Samat teemat ovat keskeisiä myös HAMKin koordinoimissa uusissa yhteistyöhankkeissa Afrikassa. Tein selvityksen afrikkalaisten yhteistyöyliopistojen kontakteista paikallisten yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Kaikilla on jo konkreettista yhteistyötä esim. opiskelijoiden työharjoitteluja, vierailijaluentoja sekä yhteisiä seminaareja ja tutkimuksia. Kiinnostus yhteistyön syventämiseen yritysten kanssa on vahvaa. Koulutusta halutaan kehittää vastaamaan paremmin työelämän tarpeita.
Suomalaiset yritykset voivat tulla mukaan tuomalla yhteistyöhön käytännön liiketoiminnan haasteita, joita opiskelijat ratkovat monitieteisillä kenttäkursseilla. Yritysyhteistyö voi sisältää markkinamahdollisuuksien ja liiketoimintaympäristön selvitystä, yhteistyökumppaneiden kartoitusta, uusien tuotteiden kehittämistä ja testaamista tai yritysten tarpeisiin perustuvia selvityksiä.
Yhteistyö perustuu ihmisten välisille yhteyksille
Aidot kohtaamiset ja kontaktit muokkasivat omaa kiinnostustani tulevaisuuden töihin jo nuorena. Asuminen, matkustaminen ja työt eri maissa Afrikan mantereella ovat luoneet uusia yhteistyömahdollisuuksia ja verkostoja.
Tiiviimpää läsnäoloa paikan päällä peräänkuulutetaan myös Suomen uudessa Afrikka-strategiassa, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2021. Siinä keskiössä ovat kauppasuhteiden kehittäminen ja poliittiset suhteet. Afrikassa nähdään potentiaalia suomalaisille yrityksille ja yhteistyölle. Tavoitteena on kaksinkertaistaa kauppa vuodesta 2020 vuoteen 2030 ja lisätä investointeja tuntuvasti.
Koronapandemia on keskeyttänyt matkustamisen. Yhteistyötä voi jatkaa virtuaalisestikin ja digitalisaatio tarjoaa tähän uusia työkaluja. Mutta lähikontakteja ei voi kokonaan korvata. Hajut, maut ja kosketus puuttuvat.
Tutustu Suomen Afrikka-strategiaan ja HAMKin Africa Action Planiin.
Kirjoittaja
Erityisasiantuntija Teija Lehtonen vastaa yritysyhteistyöstä ja laadunvarmistamisesta useissa HAMKin Afrikka-hankkeissa, joita rahoittavat mm. Business Finland, Euroopan unioni ja Suomen ulkoministeriö.
