Oppia ikä kaikki – ajattelin, kun viime syksynä päätin viimein hakeutua uudelleen opiskelemaan. Tällä kertaa valitsisin kertarytinän ainaisen kitinän sijaan. Opintojeni kohteen piti siis olla jotain täysin tähänastisesta poikkeavaa. Sellaista, joka tarjoaisi riittävästi haastetta ja rytistelisi mukavuusalueeni rajat näkymättömiin. Sähkö- ja automaatiotekniikka kuulosti riittävän vieraalta, vaikka sivusikin tämänhetkisiä työtehtäviäni. Päätin valita sen energiani käytön kohteeksi.
Jotta muukin elämä jatkuisi, pitäisi opintojen sujua työn ohessa, mieluummin monimuotototeutuksena. Niinpä laitoin hakupaperit niin moneen ammattikorkeakouluun kuin mahdollista, että varmasti pääsisin niistä johonkin. Ykkösvalinnaksi käytännön syistä se opinahjo, joka sijaitsi lähimpänä kotipesää.
Jatkokertomushan siitä tuli!
- Kun kerran olin hakemukseni laittanut, niin pitihän sitä niissä pääsykokeissakin käydä.
- Kun kerran pian saatoin iloisten tuuletusten kera todeta päässeeni läpi kaikissa käymissäni pääsykokeissa, niin pitihän sitä nyt opiskelijaksi ilmoittautua. – Ykköstoiveeni HAMK Valkeakoski sai riveihinsä innokkaan opiskelijan.
- Ja kun kerran tuli aloitettua, niin eihän tätä juttua kesken jätetä!
Periksi antaminen ei kyllä tulisi mieleenkään, kun alun tornadomaisen uuden aineiston tykityksen jäljiltä aivojeni “turvotus” alkaa pikku hiljaa hellittämään. Hämähäkinverkon tapaan harvakseltaan levällään olevat tiedon hituset alkavat nekin säie säikeeltä järjestäytyä korvieni välissä jo ymmärrettäviksi insinööritiedon alkeiksi.
Luotan siihen, että siinä mitä teen, vääjäämättä myös kehityn. Tuo ajatus taas vahvistaa tämän yksilön tottumusta, joka tutkimusten mukaan toistettuna muodostuu kahdessa kuukaudessa. Sehän on kahdeksan viikkoa, eli yhtä pitkä kuin yksi opintomoduuli!
Tuo ensimmäinen moduuli “Johdatus automaatioon” alkaa olla taputeltuna sievinä opintosuorituksina merkillä “hyväksytty”. Kyllä! Minusta tulee insinööri. Tietojeni hataran hämähäkinverkon aion kurssi kurssilta tiivistää tukevaksi ja luotettavaksi trampoliiniksi, jolta on hyvä ponnistaa uusiin elämän seikkailuihin.
Tässä hyväksi havaittu, toimiva resepti aikuisopiskeluun:
- ½ annosta aamuvirkkua
- ½ annosta yökyöpeliä
- 1 kokonainen lukutoukka
yhdistetään
- luontaiseen uteliaisuuteen
- hillittömään rohkeuteen
- mittaamattomaan määrätietoisuuteen
- ja tinkimättämään harjoitteluun
- lisätään kaikki kaapista löytyvä sisu
Bondin tyyliin ravistellaan – ei sekoiteta, maustetaan aimo annoksella huumoria ja armeliaisuutta omaa itseä kohtaan. Nautitaan säännöllisesti elämän ja erotiikan kera.
