Kokemuksia Riihimäen kutsuliikenteestä – näin käytät uutta R-kyytiä

Kesäkuun alussa Riihimäen kaupunki aloitti R-kyyti-nimisen kutsuliikennepalvelun, jonka oli tarkoitus korvata koko Riihimäen julkinen linja-autoliikenne. HAMKin kesäopinnoissa liikennealan opiskelijat pääsivät mukaan palvelun kehittämistyöhön.

Riihimäen kaupungin, HAMKin kesäopiskelijoiden ja Riihimäen vammaisneuvoston yhteisvoimin kutsuliikennepalvelua testattiin kesäkuun aikana. Testin aikana painotettiin palvelun esteettömyyttä ja yleistä toimivuutta. Vapaaehtoiset vammaisneuvostosta testasivat palvelua ja liikennealan insinööriopiskelijat keräsivät ylös testaajien kokemuksia. Saatuja palautteita käytetään palvelun kalibroimiseen, jotta se saataisiin paremmin vastaamaan asiakastarpeita.

R-kyydistä tarkemmin – näin tilaat kutsukyydin

R-kyydissä on Riihimäen kaupungin lisäksi yhteistyökumppaneina mukana Matkahuolto ja Lehdon liikenne. Liikennöinti alkoi 6.6.2022 ja sen oli tarkoitus korvata kaikki Riihimäen julkinen linja-autoliikenne 9.8 asti, mutta pienestä kalustomäärästä johtuneiden kapasiteettiongelmien takia 16.6. otettiin paikallisliikenteen linja 2 takaisin käyttöön. 10.8. eteenpäin R-kyyti korvaa palvelulinjat sekä varhaisaamujen, iltojen ja viikonloppujen aikataulutetun liikenteen vuoden loppuun asti. R-kyyti palvelee arkipäivinä kello 5–23 ja viikonloppuisin kello 7–17.

R-kyydin voi tilata kahdella tavalla: puhelimella tai Matkahuollon Reitit & Liput -sovelluksella. Puhelimella kyydin pystyy tilaamaan soittamalla asiakaspalvelunumeroon 0206 144 400. Soittaessa kerrotaan minne ollaan menossa ja mihin aikaan. Lisäksi kerrotaan mukaan tulevien matkustajien määrä ja mahdolliset apuvälineet, esim. rollaattori tai lastenvaunut. Samaan numeroon soittamalla voi myös perua kyydin. Tämän jälkeen asiakaspalvelija kertoo aikaisimman mahdollisen noutoajan ja -pisteen.

Reitit ja matkat -sovellus ladataan puhelimeen sovelluskaupasta. Sovelluksen käyttöönotto vaatii sähköpostiosoitteen. Sovellukseen syötetään matkan aloitus- ja lopetuspaikka joko kartalta etsimällä tai hakupalkkia käyttämällä. Matkustajatiedot-kohdasta lisätään mahdolliset muut matkustajat ja apuvälineet. Tämän jälkeen sovellus etsii reitin nykytilanteen mukaan. Sovelluksella pystyy tilaamaan kyydin enintään viisi päivää etukäteen ja peruuttamaan kyydin tuntia ennen kuin se alkaa. Sovellusta käyttäen kyydin voi maksaa etukäteen, muuten sen voi maksaa samalla tavalla, kuin normaalin bussikyydin. Henkilö, joka on oikeutettu maksuttomaan matkustamiseen normaalissa Riihimäen paikallisliikenteessä, on oikeutettu tähän myös R-kyydissä.

Matkakokemukset

Yhteensä kahdeksalla kesäkuussa mukana olleella vapaaehtoisella testaajalla on erinäisiä liikkumisen ja näkemisen vaikeuksia ja suurin osa heistä on naisia. Vapaaehtoisten ikähaarukka on 60–90 ikävuoden välillä. Apuvälineinä heillä oli rollaattori, avustajakoira, valkoinen keppi ja manuaalinen sekä sähköinen pyörätuoli. Yhtä henkilöä lukuun ottamatta jokaisella heistä löytyi EU:n vammaiskortti, joka oikeuttaa ilmaiseen matkustamiseen. Vapaaehtoiset kokivat kokeilun suurimmaksi osaksi positiiviseksi asiaksi. Kokeilun alussa palvelun käyttämisessä oli joitain ongelmia, mutta kesän edetessä niitä saatiin hiottua pois.

Positiivisena asiana pidettiin asiansa osaavaa kuskia, jonka merkitystä matkan onnistumiselle pidettiin merkittävänä. Vapaaehtoiset huomasivat kokeilun aikana, että suurimmalla osalla kuskeista oli onneksi hyvä Riihimäen paikallistuntemus. Autojen yleiskunto koettiin hyvänä. Suurin osa vapaaehtoisista tilasi kyydin puhelinnumeroa käyttäen ja sen käyttäminen koettiin helppona ja vaivattomana, isompia ongelmia ei tässä osa-alueessa vapaaehtoisilla ollut. Lisäksi puhelimella tilaaminen parantui kesän aikana.

Vapaaehtoiset kokeilivat R-kyytiä omien menojensa hyödyntämiseen, eräät käyttivät enemmän ja toiset vähemmän. Yksi vapaaehtoisista käytti kyytiä paljon ja antoi siitä reilusti palautetta, kun taas eräs toinen jätti R-kyydin kokeilun ensimmäisen erittäin epämiellyttävän kokeilukerran jälkeen kokonaan käyttämättä. Muut vapaaehtoiset jatkoivat palvelun käyttämistä alun murheiden jälkeenkin. Näitä alkuajan ongelmia olivat mm. pitkät odotusajat samana päivänä tilatun kyydin kanssa, samasta paikasta useampi bussi ottaa eri henkilöt kyytiin ja tästä seurannut epäselvyys siitä, mikä oli oma bussi, varausongelmat sovelluksen ja muutamaan otteeseen myös puhelimen kanssa ja paikallisten näkökulmasta bussien oudot reittivalinnat.

Loppupalaute kokemuksista oli, että palvelua on kehitettävä eteenpäin. Kehitysideoiksi ehdotettiin muun muassa:

• Pitäisi tilausta tehdessä tietää, kuinka moni on tilannut kyydin samaan autoon, niin osaisi odottaa.
• Tilaamista sovelluksen kautta voisi parantaa sekä matkan maksamista etukäteen.
• Aikataulutusta voisi parantaa luomalla luotettavuutta kyydin saapumisessa ajallaan.
• Kuljettajien navigointiosaaminen, oikean lähtöpaikan tunnistaminen ja kommunikointi, saapuvan ajoneuvon “tunnistus”: pääsenkö kyytiin vai en?
• Mobiilisovelluksen käytettävyyttä on kehitettävä, esim. ilmaisten kyytien varaaminen, matkan seuranta, matkan aikana väliaikatietojen kertominen.
• Tietoa seuraavasta pysäkistä/kohteesta ja mahdollisista viivästyksistä, kommunikointi matkan aikana.

Opiskelijoiden oppimiskokemukset

Opiskelijoita liikennealan kesäprojektissa oli yhteensä seitsemän. Tehtävänä oli kerätä haastattelemalla ja mahdollisesti havainnoimalla kokemuksia R-kyydistä. Kokemukset kerättiin soittamalla ja täyttämällä samalla kokemuksista vastaukset lomakkeelle. Vastauslomake lähetettiin eteenpäin ja näitä palautteita purettiin työpajoissa, jossa mukana olivat myös liikenneinsinööri Kimmo Männistö Riihimäen kaupungilta sekä kesän vapaaehtoiset ja opiskelijat.

Opiskelijat saivat kokemusta toimintaesteisistä käyttäjistä ja tietoutta kutsupohjaisesta joukkoliikenteestä. Erityisen mielenkiintoista oli seurata Männistön ja vapaaehtoisten vuoropuhelua työpajoissa, joissa tuli laajasti selville kutsuliikenteen ja myös muunlaisen joukkoliikenteen haasteet esteettömyyden näkökulmasta. Lisäksi haastattelujen aikana oli mielenkiintoista seurata, kuinka kesän aikana vapaaehtoisten vastausten pohjalta palvelu kehittyi parempaan suuntaan. Tästä saatua tietoa opiskelijat voivat hyödyntää opiskelussa sekä mahdollisissa tulevissa työtehtävissä.