Generatiivisesta tekoälystä (AI) on jo tullut tehokas ja korvaamaton apuväline sisällöntuotannossa – myös saavutettavuuden näkökulmasta. Tekoäly voi merkittävästi helpottaa selkeän ja saavutettavan sisällön tuottamista: se tarjoaa keinoja tuottaa ymmärrettävämpää tekstiä, luoda vaihtoehtoisia esitystapoja ja varmistaa materiaalien saavutettavuus ilman, että kaikkea täytyy tehdä käsin alusta asti. Opetuksessa ja korkeakoulun arjessa tämä tarkoittaa, että opettajat ja muu henkilöstö voivat AI:n avulla säästää aikaa ja varmistaa, että sisältö palvelee erilaisia oppijoita entistä paremmin.
Hämeen ammattikorkeakoulun saavutettavuuden asiantuntijaverkosto kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista saavutettavuusteemoista. Kevätlukukauden 2025 viimeisessä tapaamisessa esittelin yhtenä aiheena ideoita ja käytännön keinoja selkeään ja saavutettavaan sisältöön AI-avusteisesti. Tässä blogiartikkelissa käsittelen kootusti vinkkejä, joilla tekoäly tukee saavutettavaa sisällöntuotantoa.
Vinkki! Mikäli et jaksa tai ehdi lukea tätä tekstiä, kuuntele se podcast-muodossa linkittämällä verkko-osoite NotebookLM-palveluun.
Yksi sisältö, monta muotoa
Tekoäly tukee universaalin muotoilun periaatteita (UDL) sekä opettajan että opiskelijan näkökulmasta, sillä AI:n avulla samaa sisältöä voidaan melko helposti ja nopeasti tarjota monikanavaisesti: tekstinä, äänitteenä tai vaikkapa tiivistelmänä videon oheen.
Tekoäly auttaa myös ohjaamaan oppimista eri tavoin. Se voi ehdottaa lisämateriaaleja, selityksiä tai seuraavia askeleita oppimisprosessissa automaattisesti, mikä tukee erilaisten opiskelijoiden etenemistä. Tekoälyn avulla opettaja voi vaikkapa tiivistää pitkän tekstin, ideoida valmiin materiaalin pohjalta erilaisia esitystapoja tai generoida opiskelijaryhmälle sopivia kysymyksiä luentomateriaalista. Tällöin sisältö on saavutettavampaa ilman kohtuutonta lisätyötä ja myös eriyttäminen tason mukaan onnistuu entistä sujuvammin. Lisäksi niin sanotut kevyet vaihtoehdot tai erilaiset monimediaiset elementit voivat toimia kiinnostavana sisäänheittona tai johdantona syvemmälle materiaalille.
Esimerkki: ”Tee visuaalinen infograafi liitteeni perusteella. Huomioi infograafissa saavutettavuus, kuten värien kontrastit, fonttikoko ja kirjaintyyppi.”
Syvällisempää oikolukua
On tärkeä tiedostaa, että joskus oma tekstimme voi huomaamattamme olla liian akateemista tai vaikeaa. Tekoäly toimii tuoreena, objektiivisena silmäparina: se saattaa todeta esimerkiksi, että otsikkosi on liian monimutkainen ja ehdottaa tilalle yleistajuisempaa versiota. Nykyaikaiset AI-työkalut eivät ole pelkästään tavallisia oikolukijoita, vaan ne osaavat ehdottaa parempia sanavalintoja ja sujuvampia lauserakenteita kuin perinteiset tekstintarkistimet tai työpäivästään uupunut kollega. Tekoäly tunnistaa esimerkiksi monimutkaiset tai epäselvät lauseet ja osaa ehdottaa niihin parannuksia, jotta viesti välittyy selkeästi kohdeyleisölle. Samalla se varmistaa, että tekstin sävy ja tyyli sopivat lukijakunnalle. Olipa kyseessä virallinen tiedote tai rento blogikirjoitus, AI voi analysoida kieltä ja yhtenäistää tyyliä toivotun mukaiseksi.
Esimerkki: ”Tee perusteellinen oikoluku asiakirjalleni. Korjaa oikeinkirjoitus ja kielioppi, ja ehdota selkeämpiä ilmauksia tarvittaessa.”
Tiivistämisen taikaa
Pitkien tekstien kohdalla olennaisen löytäminen voi olla työlästä. Tekoäly osaa tiivistää tekstiä niin, että ydinkohdat nousevat esiin helposti omaksuttavassa muodossa. Tämä hyödyttää lukijoita, joilla on esimerkiksi lukemisen haasteita tai vain kiire. Lisäämällä tiivistelmän pitkän tekstin tai muun sisällön alkuun voi asiaan tutustua ensin pähkinänkuoressa ennen syventymistä yksityiskohtiin. Tällainen tiivistelmä on omiaan vaikkapa intranetin uutiseen tai koulutusmateriaalin johdantoon.
Esimerkki: Syötät tekoälylle pitkäksi koetun artikkelin ja annat kehotteen: ”Tiivistä tämä teksti selkeällä yleiskielellä niin, että pääkohdat ja tärkeimmät havainnot tulevat esille. Tiivistelmän pituus korkeintaan 2000 merkkiä.”
Globaalia viestintää
Korkeakoulussa kohderyhmään kuuluu usein eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä. Tekoäly parantaa huomattavasti saavutettavuutta myös käännösten ja monikielisyyden osalta. AI:n avulla voit helposti tuottaa esimerkiksi omasta englanninkielisestä materiaalistasi suomenkielisen version (tai päinvastoin) ja tarvittaessa muuntaa kieltä eri taitotasoille sopivaksi. Hyviä työkaluja kääntämiseen ovat omasta mielestäni mm. ChatGPT ja DeepL, jotka tuottavat usein hämmästyttävän luontevia käännöksiä. Organisaatioissa voidaan hyödyntää myös räätälöityjä ratkaisuja: esimerkiksi HAMKissa on kokeiltu ChatGPT-pohjaista Digipedabestis-bottia, joka on koulutettu talon omilla digipedaohjeilla ja sanastolla.
Tekoälystä on myös mainiota hyötyä erilaisten näkökulmien saamiseen roolien kautta. Antamalla kehotteelle kontekstin lisäksi roolin, voit saada arvokasta palautetta siitä, toimivatko sekä sisältö että kieli haluamallesi kohderyhmälle.
Esimerkki: ”Kuvittele olevasi 20-vuotias ammattikorkeakouluopiskelija Sri Lankasta, joka on juuri muuttanut Suomeen. Kerro, onko kirjoittamani teksti ymmärrettävä sinulle.”
Tarkista ja opi
Saavutettavassa sisällössä on huomioitava monia teknisiäkin seikkoja. Tekoäly toimii oivana apulaisena myös materiaalien saavutettavuuspuutteiden tunnistamisessa. Se voi automaattisesti tarkistaa esimerkiksi, onko tekstissä poikkeuksellisen pitkiä kappaleita, hankalasti ymmärrettäviä linkkitekstejä tai puuttuvia kuvailutekstejä kuville. Organisaation sisällä on hyvä hyödyntää myös valmiita saavutettavuuden tarkistuslistoja ja työkaluja. Monet työkalut löytyvät suoraan käytössä olevista ohjelmista (esim. Office-sovellusten Tarkista helppokäyttöisyys -toiminto). Tekoäly voi toimia näiden rinnalla ja sen avulla voit oppia itsekin lisää.
Esimerkki: ”Käy läpi kirjoittamani teksti ja tarkista noudattaako se yleisiä saavutettavuusohjeita. Huomioi mm. otsikkotyylit, värikontrastit ja muut yksityiskohdat, jotka parantavat materiaalini käytettävyyttä kaikille. Selitä minulle, miksi jossakin kohtaa on saavutettavuusvirhe.”
Kanna vastuu
On selvää, että tekoälystä on muodostumassa luonteva osa saavutettavan sisällöntuotannon työkalupakkia. Kun rutiinitehtävät sujuvat AI:n tuella, asiantuntijat voivat keskittyä pedagogisesti merkittäviin asioihin: sisällön laatuun, vuorovaikutukseen opiskelijoiden kanssa ja jatkuvaan parantamiseen. Samalla on tärkeää muistaa, että tekoäly on nimenomaan assistentti, ei vastuunkantaja – se ei korvaa saavutettavuusosaamista, vaan tehostaa sitä. Ihmisen rooli on yhä valvoa, ohjata ja tehdä lopulliset ratkaisut.
Tietosuoja ja eettisyys kulkevat käsi kädessä tekoälyn käytön kanssa. Muista käyttää AI-työkaluja organisaation ohjeiden mukaisesti ja syöttämättä niihin luottamuksellista materiaalia. Oikein käytettynä tekoäly on turvallinen ja tehokas apulainen.
Myös tämä teksti on tuotettu AI-avusteisesti. Luonnostelin blogitekstin käyttämällä Microsoft Copilotin Tutkija-agenttia, jolle annoin analysoitavaksi saavutettavuusverkoston tapaamiseen tekemäni esitysmateriaalin ja kirjoittamani ohjeartikkeliluonnoksen. Kokemukseni mukaan Tutkija-agentti toimi hienosti tekstin luonnostelun työkaluna.
Bannerin kuva: Adobe Stock.
