BETT-messut järjestettiin 22.–24. tammikuuta 2025 Lontoon ExCeL-keskuksessa, juhlistaen tapahtuman 40-vuotista taivalta. Tapahtuma kokosi yhteen yli 600 yritystä ja yli 35 000 alan ammattilaista esittelemään ja keskustelemaan uusimmista opetusteknologian innovaatioista. Messualue oli suuri ja kattoi opetus- ja koulutusalan varhaisopetuksesta korkeakoulumaailmaan. Myös osallistujia näkyi pienistä koululaisista useita kertoja osallistuneisiin konkareihin – yli 130 eri maasta. Learning Design-tiimistä (LeaD) messuille osallistuivat opetusteknologia-asiantuntijat Linda Kantola ja Eeva Niemelä.
Keskiössä tekoäly
Tänä vuonna yksi asia nousi ylitse muiden: tekoäly. Aihe tuntui läpäisevän kaikki puheenvuorot, työpajat ja messuosaston. Jos työpajan tai esityksen nimessä oli maininta ”AI”, sali oli varmasti täynnä. Asia ei toki yllättänyt, vaan itsekin juoksimme kiertämässä tekoälyaiheisia sessioita.
Yleisesti ottaen totesimme, että tekoälystä ja sen mahdollisuuksista puhuttiin positiiviseen ja mahdollistavaan sävyyn. Tekoälyä ei esimerkiksi nähty suurena uhkana tai opettajan korvaajana, vaan sen todettiin nopeuttavan opettajan työtä ja lisäävän mahdollisuutta keskittyä olennaisiin tehtäviin. Opiskelijoiden näkökulmasta sen katsottiin esimerkiksi lisäävän luovuutta ja kriittistä ajattelua tehtävissä.
Tekoälystä arkipäivää
Toisaalta useampaan otteeseen tuli esille, että tekoäly ei ole enää uutta ja ihmeellistä. Se on jo osa korkeakoulujen arkea. Keskustelu on siirtynyt tekoälyn määritelmästä sen hyödyntämiseen oppimisen tukemisessa. Opiskelijat kaipaavat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tekoäly vaikuttaa heidän omalla alallaan. Tekoäly on osa tulevaisuuden työelämää, ja valmistuneilta opiskelijoilta odotetaan osaamista. Opiskelijoiden ymmärryksen kasvattaminen ei voi jäädä yksittäisen irrallisen opintojakson varaan, vaan se tulee nyt ja tulevaisuudessa nivoa läpileikkaavaksi osaksi koulutusta.
Konkreettinen esimerkki tekoälystä assistenttina kuultiin, kun muutamassakin eri puheenvuorossa mainittiin Maailmanpankin pilotti. Pilotissa nigerialaisten koululaisten oppimistulokset englannin kielessä, tekoälytiedoissa ja digitaalisissa taidoissa paranivat merkittävästi kuuden viikon tekoälyohjelman jälkeen. Ohjelmassa käytettiin opettajajohtoisesti generatiivista tekoälyä oppimisen tukena ja assistenttina. Tekoälyä opiskelun apurina käyttäneet nuoret olivat osaamisessaan jopa kaksi vuotta verrokkiryhmää edellä, kuroen yhteen myös sukupuolten välisiä eroja oppimistuloksissa. Pilottiohjelma osoittaa tekoälyn potentiaalin opiskelun tukena, mutta herättää myös ajatuksia tekoälyn eriarvoistavasta asemasta.
Opettajien taidot ja suhtautuminen tekoälyyn ovat muutoksessa keskeisiä tekijöitä, mikä korostaa entisestään alakohtaisen kehittämisen ja osaamisen lisäämisen merkitystä. Alakohtaisuuden varmistamiseksi opettajat tulee osallistaa suunnitteluun ja yhteisten pelisääntöjen laatimiseen. Hämeen ammattikorkeakoulussa olemme jo tarttuneet aiheeseen järjestämällä opetushenkilöstölle kevään 2025 aikana koulutuskohtaisia työpajoja tekoälyn käytöstä.
Asenne ja kulttuuri muutoksen moottoreina
Messujen yksi keynote-puhujista ja opetuksen tekoälykonkari Dan Fitzpatrick korosti, että olemme tekoälykehityksen suhteen vasta alussa. Nyt jo hurjalta tuntuva vauhti on vain kiihtymässä entisestään. Myös korkeakoulujen on pysyttävä mukana muutoksessa. Messuilla pistimme merkille, että tärkeitä tekijöitä ovat asenteet ja myönteinen kokeilukulttuuri. Toisaalta oli huojentavaa huomata, että tuskailemme HAMKissa samojen asioiden kanssa, kuin muuallakin Euroopassa. Olemme joka tapauksessa oikealla tiellä ja jo hyvää vauhtia rakentamassa vastuullista ja mielekästä tekoälykokonaisuutta.
Kirjoittajat: Linda Kantola ja Eeva Niemelä
Valokuvat: Eeva Niemelä
Bannerin grafiikka: uk.bettshow.com
Tämän blogipostauksen kirjoittamisessa on käytetty apuna tekoälyä. Kaikki sisällöt on tarkistettu ja hyväksytty kirjoittajien toimesta.
