Oletko koskaan nähnyt mustaa teatteria eli esitystä, jossa mustalle, pimeälle näyttämölle ilmestyy neonvärisiä hahmoja, leijuvia päitä tai taianomaisesti katoavia esineitä?
Tämä teatterin trikki on ikivanha elokuvan varhaisesta historiasta. Sitä käytti jo Georges Méliès 1900-luvun alussa hurjissa filmaattisissa taikatempuissaan.
Hieman tämän kaltaisen vangitsevan mielikuvan muodostaa ensinäkemältä myös uusi opetuksen apuväline Lightboard. Lightboard on periaatteessa lasilevy, joka on valaistu päältä ja alta led-valoilla. Valo ikään kuin kulkee lasin sisällä. Piirtäjä/puhuja näkyy lasin takaa, ja teksti sekä kuvat piirtyvät puhujan eteen neonvärisillä tusseilla. Esiteltävä asia kaavakuvin ja tekstien muodossa näkyy videolla mustaa taustaa vasten samanaikaisesti esittäjän ilmeiden ja eleiden kanssa.
Tapahtumassa on jotain maagista.
Lightboad tuo esityksen sisällön ja esittäjän eleet yhteen
Lightboard toimii nimenomaan videoiden muotoon tallennettavien opetustilanteiden valmistamiseen. Etuna tavalliseen Powerpoint-esityksen päälle puhuttuun opetusvideoon nähden on puhujan kasvojen ja eleiden läsnäolo. Ihmistä kun ei kuitenkaan mikään kiinnosta enemmän kuin toinen ihminen, jopa opettaja. Toisaalta pelkkä ”puhuva pää” -videoihin nähden mielenkiintoa lisää yllätyksellinen piirtämistapahtuma.
Esittäjän ei tarvitse olla mestaripiirtäjä, mutta jotain tilan hahmottamiseen liittyvää kykyä vaaditaan. Piirtämiseen varattu alue on merkitty tauluun, silti tottumattomalle taulun reunan huomioiminen saattaa aiheuttaa yllätyksiä: reuna tulee yllättävän nopeasti vastaan.
Esittäjä näkee itsensä ja esityksensä kaiken aikaa vastapäisestä monitorista, joten voi samalla varmistaa, ettei itse seiso kuviensa ja tekstinsä takana haitaten niiden erottumista. Tummat vaatteet auttavat myös erottumista. Piirrokset näkyvät parhaiten mustaa taustaa vasten.
Lightboard-tallennusta varten on hyvä piirtää luonnos paperille. Itse videointitilanteessa pyyhkiminen tosin onnistuu, mutta tussi on melko tiukassa lasilevyssä eikä ole aivan vaivatonta. Tällä kertaa en vielä kokeillut kuvan lisäämistä esityksen osaksi, mutta sekin olisi mahdollista.
Tilanne ei kuitenkaan juuri poikkea arkisen valkotaulun käytöstä. Valkotauluja vaivaa Lightboardiin verrattuna ikävä tuhriintuminen. Tavallisesti ne muuttuvat ajan saatossa ikävän harmaiksi ja aina joku innokas esittäjä on löytänyt käyttöönsä permanent-tussit, joiden jäljen poistamiseen tarvitaan väkeviä liuottimia. Lisäksi esittäjä puhuu selin yleisöön kohti taulua, mikä ei suinkaan edesauta viestin perille menoa!
Lightboard-tila on rakennettu Hämeenlinnan korkeakoulukeskukseen
HAMKiin on rakennettu yksi Lightboard-tila Hämeenlinnan korkeakoulukeskukseen (eli Visamäkeen) C-rakennukseen. Itse Lightboardin käyttö on tehty mahdollisimman helpoksi. Videokameran ja tallentavan tietokoneen yhteispeliä on hiottu ja edelleen hiotaan käyttäjien kokemusten mukaan. Merkittävää tallennuksessa ja videoinnissa on esityksen ja lasilevylle kirjoitetun sisällön peilaaminen ennen tallennusta, jotta yleisö näkee tekstin ja piirretyt kuviot oikein päin.
Visuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun ammattilaiselle tämä on ihanteellinen apuväline, mutta palvelee yhtä lailla hyvin monenlaisia opetustilanteita ja aihealueita.
Pirjo Seddiki, yliopettaja, muotoilu
Esimerkki Lightboardilla piirretystä materiaalista
Katso itse, miltä Lightboardilla tuotettu materiaali näyttää: Pirjo Seddiki kertoo tuplatimanttimenetelmästä.
